Evan selvitys: Suomi suhtautuu poliittisiin lakkoihin poikkeuksellisen sallivasti
Suomen suhtautuminen poliittisiin lakkoihin on sallivampi kuin monissa muissa Euroopan maissa, kirjoittaa työoikeuden professori Seppo Koskinen Elinkeinoelämän valtuuskunta Evalle tekemässä selvityksessään.
Koskinen kertoo, että esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa vain lyhytaikaiset, muutaman tunnin poliittiset lakot ovat sallittuja.
Ranskassa taas poliittinen lakkoilu on sallittua, jos syyllä on yhteys työsuhteisiin.
Kiellettyä poliittinen lakkoilu on Koskisen mukaan esimerkiksi Saksassa ja Britanniassa.
Koskinen arvioi varovasti, että Suomessa järjestetään vuosittain 1–2 poliittisesti motivoitunutta lakkoa.
Esimerkiksi hän nostaa viime elokuulta veturinkuljettajien työnseisauksen, jolla protestoitiin hallituksen liikennepolitiikkaa.
Suomen salliva linja perustuu Koskisen mukaan siihen, että lainsäädännössä ei määritellä lakko-oikeutta tarkkaan ja kiellettyjä ovat vain työehtosopimukseen kohdistuvat työtaistelut, jotka rikkovat työrauhavelvollisuutta.
Tulkintalinja on pysynyt samana jo vuosikymmeniä.
– Perinteinen poliittisten lakkojen laillisuuden tulkinta on oikeudellisesti yksioikoinen, ja siksi helposti kyseenalaistettavissa, Koskinen kirjoittaa.
Poliittista lakkoilua voisi hänen mukaansa vähentää oikeustulkintaa muuttamalla.
– Työtuomioistuimen tulisi arvioida poliittisia lakkoja siten, että niihin ryhtyminen saattaa olennaisesti heikentää työehtosopimusta työrauhan turvaajana. Yksittäistapauksellisen harkinnan nojalla tällainen työnteon lopettaminen saattaa kohdistua työehtosopimukseen kokonaisuudessaan ja olla laiton.
Toinen vaihtoehto olisi lainsäädännön muuttaminen, mutta se on Koskisen mukaan osoittautunut työtaistelukysymyksissä hankalaksi.