Eurooppaa riepottelevan Boris-myrskyn taustalla on säätilanne nimeltä "kylmä pisara"

Keski- ja Itä-Eurooppaa viime viikosta asti riepotelleen Boris-myrskyn aiheuttamien kuolonuhrien määrä on noussut jo 23 ihmiseen.

Uhriluku nousi keskiviikkona yhdellä, kun Tshekissä poliisi kertoi löytäneensä neljännen uhrin. Lisäksi kahdeksan ihmisen kerrottiin olevan maassa edelleen kateissa tulvan jäljiltä.

Myrskyn jäljiltä on löytynyt kuolonuhreja myös Itävallassa, Puolassa ja Romaniassa. Boriksen aiheuttamista voimakkaista tuulista, rankkasateista ja tulvista on kärsitty myös Unkarissa ja Slovakiassa. Kyliä on peittynyt tulvavesiin, tuhansia koteja on tuhoutunut ja tuhansia ihmisiä evakuoitu.

Seuraavaksi myrsky on siirtymässä Italiaan, uutisoi muun muassa Italian uutistoimisto ANSA.

Boriksen taustalta löytyy myrskyn synnylle suosiollinen suursäätila, kertoo ilmastonmuutokseen ja sään ääri-ilmiöihin perehtynyt Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen.

Samaan aikaan kun Suomessa syyskuun alku on ollut hyvin lämmin Pohjois-Euroopan ja Venäjän yllä vallinneen voimakkaan korkeapaineen vuoksi, on Keski-Eurooppaan suihkuvirtausten johdosta syntynyt ”matalapaineen sola”, Rantanen selittää.

Sola eli käyrän muotoinen matalapaineen alue on sen jälkeen kuroutunut umpeen ja matalapaine jäänyt loukkuun korkeapaineen keskelle.

– Sinne on muodostunut säätilanne, jota kutsutaan kylmäksi pisaraksi, Rantanen kertoo.

– Se on vetänyt myös kosteutta tuolta hyvin lämpöisestä Välimerestä, ja aiheuttanut käytännössä pitkäkestoisia sateita Alpeille ja Keski-Eurooppaan.

Alppien läheisyys aiheuttaa myös omalta osaltaan otolliset olosuhteet voimakkaille sateille.

– Kun sadepilvi osuu vuoristoon, se joutuu ikään kuin pakotetusti nousemaan ylöspäin. Se myös voimistaa näitä sateita, Rantanen kertoo.

Ilmastonmuutoksella on myös vaikutuksensa Boriksen kaltaisiin ääri-ilmiöihin.

Kuitenkin siinä missä vaikkapa helleaaltojen kohdalla ilmastonmuutoksesta johtuvat trendit voi nähdä selkeästi, on tilanne rankkasateiden kohdalla Rantasen mukaan erilainen, sillä säätilanteen vaikutus niihin on niin suurta ja vaihtelua vuosien välillä paljon.

– Tulvissa, rankkasateissa ja tämän tyyppisissä ilmiöissä muutokset ovat paljon vaikeampia havaita ja myös heikompia.

Rankkasateiden kohdalla on siis enemmän sattumasta kiinni, syntyykö sateille otollinen säätilanne ja osuvatko ne alueelle, jossa esimerkiksi tulvia syntyy helpommin, ja seuraukset ovat siten suuremmat.

– Varsinkin kesäaikaiset sateet ovat usein hyvin paikallisia. Voimakkaan sateen alue ei välttämättä ole kuin muutamia kymmeniä kilometrejä leveä, ja sademäärä tulee sille alueelle kuin saavista kaataen. Voi olla, että sille alueelle ei ole koskaan aikaisemmin historiassa osunut sellaista sademäärää, Rantanen kuvailee.

Se kuitenkin tiedetään, että ilmastonmuutos voimistaa rankkasateita. Se johtuu Rantasen mukaan siitä, että lämpimämpään ilmaan mahtuu enemmän vesihöyryä, mikä luo potentiaalia entistä rankemmille sateille.

– Rankkasateet ovat tyypillisesti noin 10–15 prosenttia voimakkaampia nykyilmastossa verrattuna tilanteeseen, jossa ilmastonmuutosta ei olisi, hän sanoo.

Muutos saattaa kuulostaa vähäiseltä, mutta Rantanen huomauttaa, että sen seuraukset saattavat olla eksponentiaalisesti pahemmat.

– Välillä ihan pienikin lisä voi olla riittävästi, että se vaikka rikkoo tulvavallin ja siten aiheuttaa katastrofaaliset tulvat.

Ilmastonmuutostutkimuksissa on myös todettu, että ilmastonmuutos tekee tietyistä säätapahtumista, kuten rankkasateista, entistä todennäköisempiä.

Rantasen mukaan ei ole viitteitä siitä, että ilmastonmuutos itsessään lisäisi kylmän pisaran kaltaisia säätilanteita. Silloin kun säätilanne syntyy, on vettä kuitenkin tulevaisuudessa odotettavissa entistä enemmän.

Rantanen katsoo, että Keski-Euroopan kaltaisten tulvien ehkäisemiseksi tarvittaisiin kahtalaisia toimia. Tulviin ja sateisiin on mahdollista varautua esimerkiksi hyvällä kaupunkisuunnittelulla. Suurempi ponnistus puolestaan on se, että ilmastonmuutos saataisiin pysäytettyä.

– Sitä kautta ainakin rankkasateiden voimistuminen saataisiin pysäytettyä. Se ei tietysti poista sitä, etteikö rankkasateita silti voisi tulevaisuudessa esiintyä näillä alueilla, mutta ainakaan ne eivät olisi enää hirveän paljon voimakkaampia, Rantanen sanoo.

– Molempia, sekä ilmastonmuutoksen hillintää että sopeutumista pitää harrastaa, hän toteaa.