Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu huolissaan Suomen rajavartiolaista
Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu Dunja Mijatovic on esittänyt huolensa muutoksista, joita eduskunta teki Suomen rajavartiolakiin heinäkuussa. Lakimuutos mahdollistaa esimerkiksi Venäjän rajan sulkemisen.
Sisäministeri Krista Mikkoselle (vihr.) osoitetussa kirjeessä Mijatovic sanoo olevansa huolissaan siitä, että lakimuutos voi johtaa tilanteisiin, joissa ihmiset eivät pysty hakemaan turvapaikkaa Suomesta. Hän näkee riskin ihmisoikeusrikkomuksiin erityisen suurena, mikäli rajalta käännytys tehdään ilman yksilöllistä tarkastelua.
– Haluan nostaa esiin niiden ihmisten tilanteen, jotka joutuvat pakenemaan Venäjältä Suomen rajan kautta, mukaan lukien heidät, joita saatetaan vainota Ukrainan sodan vastustamisen, seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin tai tekemänsä ihmisoikeustyön vuoksi. On keskeistä kiinnittää huomiota näihin ryhmiin, joihin esitetyillä muutoksilla voi olla vaikutusta, Mijatovic kirjoittaa.
Kirjeessä nousee esiin myös kysymys lasten, vammaisten ja muuten haavoittuvassa asemassa olevien oikeuksien toteutumisesta. Mijatovic muistuttaa, että henkilön haavoittuva asema ei välttämättä näy ulospäin tai ole itsestäänselvästi todettavissa, joten henkilön tilanteen kunnollinen tarkastelu vaatii kattavan yksilöllisen arvioinnin.
Mijatovic kannustaa Suomea tekemään erittäin selkeät ohjeistukset Rajavartiolaitokselle ihmisoikeusrikkomuksien estämiseksi.
Mikkonen vakuuttaa vastauksessaan Mijatovicille, että lakia sovelletaan ihmisoikeuksia kunnioittaen ja jokainen hakemus tarkastellaan yksilöllisesti kansainvälisen suojelun periaatteen toteutumiseksi.
– Hallituksen esityksessä on erityisesti painotettu, että rajamenettely ei estä kenenkään oikeutta hakea kansainvälistä suojelua, Mikkonen sanoo.
Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen kommentoi Helsingin Sanomille ihmisoikeusvaltuutetun selvityspyynnön olevan poikkeuksellinen ja osoittavan, että eurooppalaiset ihmisoikeuselimet ovat huolestuneita Suomen toimista rajaturvallisuusasioissa.
– Ja hyvä niin, koska varsinkaan tuore rajavartiolain muutos ei ollut kunniaksi suomalaiselle eduskuntakeskeiselle perustuslaki- ja ihmisoikeusvalvonnalle tai oikeusvaltiolle, Ojanen sanoo Helsingin Sanomissa.
Ojanen arvioi, että vastaavia tai jopa tiukempia selvityspyyntöjä voi olla luvassa myös Euroopan unionin suunnalta.
Kritiikki lakimuutosta kohtaan ei ole uutta, sillä samoista kysymyksistä käytiin keskustelua niin mediassa kuin eduskunnassa jo heinäkuun alussa, kun lakia käsiteltiin. Muutos sai tuolloin kritiikkiä myös siitä, että se antaa mahdollisuuden keskittää turvapaikanhaun yhdelle rajanylityspaikalle. Saman asian oli huomannut Mijatovic, joka nosti kysymyksen esiin ja ehdotti, että tällaisessa tapauksessa hakijat tulisi kuljettaa paikkaan, jossa turvapaikanhaku on mahdollista.
Heinäkuun alussa osa kansanedustajista oli sitä mieltä, että lakimuutos olisi pitänyt vielä käsitellä perustuslakivaliokunnassa. Lainsäädännön uudistamisen taustalla on pelko siitä, että Venäjä yrittäisi vaikuttaa Suomeen järjestämällä rajalle suuria määriä turvapaikanhakijoita.