EU:n uusi puolustusyhteistyö ottaa askeleen – "Historiallinen päivä EU:n puolustukselle"
Euroopan unionin uuden puolustusyhteistyön eteneminen merkitsee historiallista päivää EU:n puolustukselle, arvioi EU:n korkea edustaja Federica Mogherini.
EU-maiden ulko- ja puolustusministerit ovat tänään koolla Brysselissä, jossa valtaosa jäsenmaista ilmoittaa lähdöstään mukaan pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön. PRY on kattokäsite EU-maiden eri kokoonpanoissa tekemille puolustusalan hankkeille.
Mogherinin mukaan seuraava neuvosto joulukuussa on näillä näkymin tekemässä lopullisen päätöksen yhteistyön käynnistämisestä.
– Jäsenmaat ovat esittäneet jo yli 50 konkreettista projektia, jotka liittyvät niin suorituskykyyn kuin operaatioihin, Mogherini kertoi.
Suomi on kertonut olevansa kiinnostunut muun muassa kyberyhteistyöstä, satelliiteista ja sotakaluston liikuttelun helpottamisesta.
Mogherinin mukaan EU tarvitsee puolustusyhteistyötä, koska kaikki jäsenmaat eivät kuulu sotilasliitto Natoon ja kaikki Nato-maat eivät kuulu EU:hun.
– Meillä on mahdollisuus vahvistaa Natoa, Mogherini vastasi ennen neuvoston kokousta.
EU:lla on hänen mukaansa esimerkiksi hybridiuhkiin puuttumiseen työkaluja, joita sotilasliitolla ei ole.
Yhteistyö auttaa jäsenmaita saamaan hänen mukaansa myös lisää vastinetta puolustusmenoilleen. Pysyvä rakenteellinen yhteistyö yhdessä EU:n puolustusrahaston kanssa tuo Mogherinin mukaan yksittäisille maille skaalaetua, jota ne eivät yksin saisi.
– Euroopan ongelmana ei ole se kuinka paljon kulutamme (puolustukseen), vaan se, että kulutamme hajanaisesti.
Nato-maiden tavoitteena on nostaa puolustusmenonsa vähintään kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2024 mennessä, mutta vain harva maa yltää vielä tavoitteeseen.
Tällä tietoa yli 20 maata on ilmoittautumassa mukaan uuteen yhteistyöhön. Ennakkotiedon mukaan Tanska, Britannia ja Malta eivät olisi ainakaan vielä lähdössä mukaan.
Suomen ilmoituksen allekirjoittaa ulkoministeri Timo Soini (sin.).
Pysyvän rakenteellisen yhteistyön eteneminen on merkkipaalu myös siksi, että se on esimerkki EU:n eritahtisesta etenemisestä. Halukkaat EU-maat voivat ottaa isompia askeleita, mutta ovea ei suljeta epäröiviltäkään. Ne voivat liittyä mukaan halutessaan myöhemmin.
Yhteishankkeita saatetaan myöhemmin tehdä myös eroavan Britannian tai esimerkiksi Norjan kanssa, jos jäsenmaat näin päättävät.
Herkäksi uuden yhteistyön tekee se, että osallistuville maille asetetaan myös vaatimuksia.
Jäsenmaiden puolustussuunnitelmat arvioidaan tiettävästi määräajoin ja maa voidaan tiputtaa yhteistyöstä, jos sovitut kriteerit eivät täyty.
Kulisseissa monet muistuttavat, että hankkeet auttavat EU-maita parantamaan puolustuksen suorituskykyä. Kovia turvatakuita eli aseellista apua hädän hetkellä EU-maat eivät ole toisilleen nytkään lupaamassa.