EU-ulkoministerit vahvistivat Kiina-pakotteet uiguurivähemmistön kohtelusta
EU-maiden ulkoministerit ovat vahvistaneet uuden listan ihmisoikeusrikkomusten perusteella langetettavien pakotteiden kohteista. Pakotelistalla on mukana muun muassa kiinalaisviranomaisia, jotka ovat osallistuneet uiguurivähemmistön kaltoinkohteluun.
Lisäksi listalla on nimiä Venäjällä, Pohjois-Koreassa, Eritreassa, Etelä-Sudanissa ja Libyassa tapahtuneisiin rikkomuksiin liittyen. Pakotteet sisältävät matkustuskieltoja ja varojen jäädyttämisiä.
Kiina on jo aiemmin älähtänyt EU:n pakotesuunnitelmista, ja maan ulkoministeriö on varoittanut, että maa vastaa tiukasti, jos Xinjiangin tapahtumiin puututaan.
Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan ainakin miljoona uiguuria ja muita pääosin muslimivähemmistöihin kuuluvia on vangittu Kiinan länsiosassa, Xinjiangissa leireille, joissa teetetään pakkotyötä ja naisia on steriloitu. Kiina on tiukasti kiistänyt syytökset uiguurien pakkotyöstä.
EU-ulkoministerit vahvistivat myös pakotteet Myanmarin sotilasjunttaa vastaan vallankaappauksen vuoksi. Myanmar-pakotelistalla on 11 ihmistä, joista suurin osa on maan korkea-arvoisia sotilasjohtajia. Lisäksi mukana on vaalikomitean puheenjohtaja, joka osallistui vuoden 2020 vaalituloksen mitätöimiseen.
Myanmar on ollut sekasorrossa helmikuun alusta lähtien, jolloin sotilaat syrjäyttivät maan johtajan Aung San Suu Kyin. Turvallisuusjoukot ovat ampuneet vallankaappausta vastustavia mielenosoittajia kovilla ammuksilla ja kumiluodeilla sekä käyttäneet kyynelkaasua.
EU on myös jäädyttänyt Myanmarin hallinnolle suunnatun taloudellisen avun.
Ulkoministerit ovat parhaillaan koolla Brysselissä, ja kokouksessa keskustellaan muun muassa EU:n suhteista Venäjään ja Turkkiin. Suomea kokouksessa edustaa ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).
Saapuessaan kokoukseen Haavisto kertoi Suomen olevan hyvin huolissaan Turkin pyrkimyksistä kieltää oppositiopuolueen toiminta sekä maan päätöksestä irtautua Istanbulin sopimuksesta, jolla torjutaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.
– Samaan aikaan on erittäin tärkeää, että Turkin kanssa jatkuu dialogi koskien nimenomaan itäistä Välimerta, Haavisto sanoi videolausunnossaan.
Itäisellä Välimerellä jännitteet kiristyivät viime vuonna kiisteltyjen kaasuetsintöjen vuoksi. Kreikan mukaan Turkki on etsinyt kaasua Kreikalle kuuluvilta vesialueilta.
Nyttemmin jännitteet ovat hieman lieventyneet, vaikka ilmassa on edelleen vakavia huolia.