EU-tilintarkastaja Takkula Suomen elpymispakettirajauksista: "Ei ketään kiinnosta"
Elpymispaketin kannattajat puolustavat 750 miljardin rahapottia sillä, että sen käyttöä on määrä läpivalaista yhtä tarkasti kuin muutakin EU-varojen käyttöä.
Suomenmaa kysyi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäseneltä Hannu Takkulalta, pitääkö väite paikkansa.
Takkulan mukaan tilintarkastustuomioistuimelle on kyllä luvattu täydet tarkastusoikeudet kaikkeen elpymispaketin varainkäyttöön aina lopullisiin edunsaajiin saakka.
– Mutta vasta käytäntö näyttää, onko näin myös todellisuudessa, hän lisää.
Varovaiset kommentit johtuvat siitä, että niin Euroopan keskuspankki (EKP) ja Euroopan investointipankki (EIP) kuin yksittäiset jäsenmaatkin ovat vuosien varrella syyllistyneet ”sensitiivisten” asiakirjojen panttaamiseen.
Lisäksi Takkulasta on vaarana, että jäsenmaiden elvytyssuunnitelmat jäävät niin ylimalkaiselle tasolle, että hankkeiden etenemistä ja tuloksia on vaikeaa mitata. Käytännössä esimerkiksi tasa-arvon edistämisen todentaminen on tilintarkastuksessa monesti pulmallista.
Tärkeintä ovat selkeät kriteerit ja niiden tiukka arvioiminen. Jos yhteisesti sovitut tavoitteet eivät täyty, rahan antaminen pitää uskaltaa lopettaa.
Luxembourgissa työskentelevä Takkula ei allekirjoita väitettä, jonka mukaan elvytyspaketin ajautuminen veitsenterälle Suomen eduskunnassa olisi suuri uutinen muualla Euroopassa.
– Se on ihan normaalia poliittista keskustelua. Ei Suomi ole noussut millään tavalla poikkeavana esille.
Enemmän ihmetystä on Takkulan mukaan aiheuttanut se, ettei Suomi neuvotellut elpymispaketista samassa rintamassa tiukkaa talouslinjaa edustavan ”nuukan nelikon” kanssa. Siihen kuuluvat Ruotsi, Itävalta, Tanska ja Alankomaat.
– Olen yrittänyt selittää päätöstä sillä, että Suomi on muuttanut suhtautumista EU-politiikkaan. Nyt Suomi lähtökohtaisesti katsoo kaikki asiat case-by-case, kun aikaisemmin meillä oli hyvinkin selvä ja tiukka talouden linja.
– Suhtauduimme kielteisesti kaikkeen, mikä voisi johtaa yhteisen lainan ottoon. Kun olin politiikassa, olin sitä mieltä, että samanmielisten maiden kanssa kannatti olla, entinen keskustan kansanedustaja ja europarlamentaarikko muistelee.
Tilintarkastajana Takkula ei kuitenkaan ota kantaa poliittisiin päätöksiin.
– Poliitikkosukupolvet vaihtuvat ja tämä on uuden hallituksen arvio.
Luulen, ettei paketista juuri käytäisi keskustelua, jos koko rahasto olisi lainaa.
Hannu Takkula
Eduskunnan valtiovarainvaliokunta kirjasi mietintöönsä elpymispaketista tiukat reunaehdot, joiden mukaan kyse on ainutkertaisesta ratkaisusta – ei ennakkotapauksesta.
Kirjauksiin takertui etenkin oppositiopuolue kokoomus, jolle rahasto on osoittautunut kovaksi palaksi. Alun perin puolueen eduskuntaryhmä ilmoitti äänestävänsä tyhjää, mutta päätti sittemmin antaa edustajilleen vapaat kädet.
Kokoomus löysi itsensä vaa’ankieliasemasta, kun perustuslakivaliokunta linjasi, että elvytysrahasto tarvitsee taakseen kahden kolmasosan kannatuksen eduskunnan täysistunnossa.
On väitetty, että valtiovarainvaliokunnan asettamat ehdot paaluttavat Suomen EU-politiikan linjaa pitkälle tulevaisuuteen ja ovat viesti niille, jotka haluavat kasata uusia paketteja.
Takkulasta mietinnöllä ei juuri ole virkaa EU-pöydissä.
– Rehellinen vastaus on, että ei ketään kiinnosta valtiovarainvaliokunnan mietinnön tarkat linjaukset.
– Taitaa nyt olla sillä tavalla, että pakettia kannattavat katsovat saavansa päätökselleen lisää oikeutusta ja turvaa.
Takkula ei usko, että uuden kriisin koittaessa Suomi voisi ”mennä näiden paperien taakse”. Hän huomauttaa, että politiikassa tilanteet muuttuvat nopeasti – vielä pari vuotta sitten koronapaketti ei olisi mennyt läpi.
Konkarivaikuttaja näkee, että vanha mietintö tuskin sitoo seuraavaa tai sitä seuraavaa eduskuntaa, kun uusia toimia vaativia tilanteita ilmestyy niiden pöydälle.
EU-maat päättivät viime vuonna, että EU:n komissio ottaa markkinoilta 750 miljardia euroa lainaa, jotta koronaepidemian talousvaikutuksia EU-maissa voidaan lievittää. 390 miljardia euroa jaetaan avustuksina ja loput lainoina.
Muissa EU-maissa kiihkeimmät kiistat ovat Takkulan mukaan leimahtaneet juuri avustusten osuudesta. Hän kertoo itsekin olevansa siitä yllättynyt ja hämmästynyt.
Tarve elvyttää on Takkulasta selvä, mutta suorat avustukset herättävät monia kysymyksiä.
– Luulen, ettei paketista juuri käytäisi keskustelua, jos koko rahasto olisi lainaa.