Elpymismiljardien käyttöä ei voi jättää valvomatta, jyrähtää EU-tilintarkastaja Hannu Takkula ja varoittaa löperöstä rahanjaosta

EU:n elpymispaketti

Hallitukset ympäri Eurooppaa rustaavat parhaillaan EU-komissiolle esityksiä koronaelpymisvälineen varojen käyttökohteista. 

Mutta kuka rahankäyttöä viime kädessä valvoo?

Nyt näyttää siltä, että vastausta kysymykseen joudutaan odottamaan turhan pitkään. Näin arvioi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Hannu Takkula.

LUXEMBURGISSA majaansa pitävä tilintarkastustuomioistuin läpivalaisee EU:n budjetin varojen käyttöä, mutta elpymisväline jätettiin tarkoituksella budjetin ulkopuolelle. 

– Säännöstekstiin pitäisi yksiselitteisesti kirjata, että tilintarkastustuomioistuimella on oikeudet valvoa sekä elpymisvälineen suoria tukia että lainoja. Tätä ei ole mielestäni riittävän selkeästi kirjattu asetustekstiin, vaikka me olemme sanoneet, että niin pitäisi tehdä, vuodesta 2018 EU-tilintarkastaja toiminut Takkula painottaa. 

– Komissio on sanonut, että varainkäyttö totta kai tarkistetaan, mutta me vaadimme syyskuussa EU:n tilintarkastustuomioistuimen lausunnossa siitä tarkkaa kirjausta. Ei voi ajatella niin, että budjetin ulkopuolinen rahoitus olisi tarkastamatonta. 

Haluaisin ulkopuolisena tarkastajana ajatella, ettei elpymispakettiin enää palata tämän jälkeen.

EU-komissio aikoo ottaa markkinoilta 750 miljardin lainan, joka jaetaan avustuksina ja lainoina jäsenmaille. Jäsenmaat vastaavat yhdessä, että velka maksetaan takaisin. 

Viimeistään tiistain välikysymyskeskustelu osoitti, että kiihkoilu elpymispaketista noudattaa Suomessa tutuksi tulleita askelmerkkejä. 

Oppositio räksyttää, että miljardit pönkittävät löperösti talouttaan hoitaneita kilpailijamaita. Velkaunionilla ja liittovaltiolla pelotellaan. 

Hallituksen puolustuspuheissa kertaluontoisella potilla turvataan vientimarkkinat ja modernisoidaan Euroopan taantuvia talouksia. Siten kilpakumppanit Yhdysvallat ja Kiina eivät pääse terveyskriisin tohinassa karkumatkalle. 

Takkulasta keskeisintä olisi kuitenkin mahdollisimman läpinäkyvä ja tehokas yhteisten varojen käyttäminen. 

– EU:n pitäisi pystyä näyttämään eurooppalaisille veronmaksajille, että se tekee täsmällistä ja oikeudenmukaista elvytystä, jota valvotaan selkeillä mittareilla. Tilivastuun toteuttamisella laitetaan jauhot suuhun niille, jotka väittävät, että EU:n rahankäyttö on löperöä. 

RIIPPUMATTOMANA tarkastajana Takkula ei halua ottaa kantaa siihen, onko elpymisväline hyvä vai huono idea.  

– Päätös elpymisvälineen perustamisesta oli poliittinen – se täytyy muistaa, poliitikkona keskustaa edustanut Takkula sanoo. 

– Emme ota kantaa siihen, onko ratkaisu oikea vai väärä. Mutta siitä kannamme huolta, miten ja millä kriteereillä rahaa jaetaan. Ja ennen muuta siitä, että varat käytetään tehokkaasti oikeisiin kohteisiin. 

KRIITIKOT ovat väittäneet, että elpymisrahasto venyttää EU-perussopimukset äärimmilleen – ellei jopa riko niitä.

Herkällä korvalla Suomen keskustelua kuunnellut Takkula myöntää, että myös Luxemburgissa oikeudellisia huolia on ”hiukan mietitty”. 

Hän kuitenkin muistuttaa, että EU-neuvoston oikeuspalvelu on näyttänyt sovulle vihreää valoa. Päätöksessä painoi etenkin se, että rahaston on tarkoitus olla kertaluontoinen, poikkeuksellinen ja määräaikainen vastaus koronapandemiaan. 

Perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja nyt-liike jättivät 10. helmikuuta välikysymyksen Suomen osallistumisesta EU:n elpymispakettiin. Kuva: Antti Aimo-Koivisto

SUOMEN hallitus on toistuvasti korostanut sitoutuneensa vain kertaluontoiseen pakettiin. Uusien välineiden luominen vaatisi kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän. 

Nykyhallitus ei kuitenkaan voi mennä takuuseen tulevien hallitusten ja poliitikkojen aikeista. Tämän on sanonut ääneen myös pääministeri Sanna Marin (sd.). 

Takkula toivoo, että elpymisväline jää kertaluontoiseksi järjestelyksi.  

Hän muistuttaa, että neuvoston oikeuspalvelun tulkinnan mukaan budjetin tasapainoperiaate koskee vain EU:n rahoituskehystä ja budjettia.

Budjetin ulkopuoliseen elpymisrahastoon no-bailout-sääntö ei siis pätisi.

Takkula luonnehtii oikeuspalvelun tulkintaa ”lakoniseksi”.

– Nämä ovat mielenkiintoisia kysymyksiä, joita oikeusoppineet voivat pohtia. 

– Se tässä huolestuttaa, että ensimmäisen kerran jälkeen on helpompi tehdä sama uudestaan.

ELPYMISPAKETIN vastustajat ovet pelotelleet kansaa EU:n yhteisvastuiden kasvamisella ja velkaunionin kahleilla. 

Takkulakin on pannut merkille, että koronakriisi muutti unionin asenneilmapiiriä. 

– Yksittäisen esimerkin pohjalta ei voi tehdä yleistyksiä, mutta muutama vuosi sitten unionissa ei olisi oltu valmiita tällaiseen ratkaisuun. 

– Haluaisin ulkopuolisena tarkastajana ajatella, ettei elpymispakettiin enää palata tämän jälkeen. Jos rahaston käytöstä tulisi käytäntö, perussopimuksia ei voisi venyttää loputtomiin.

Suhtaudun kriittisesti siihen, että rahanjako perustuu niin suurelta osin koronaa edeltäneeseen tilanteeseen. 

TILINTARKASTAMINEN on Takkulasta tärkeää mahdollisen taloudellisen moraalikadon ehkäisemiseksi. 

– Ymmärrän, että nyt on pakko elvyttää. On silti varmistettava, että rahat menevät oikeisiin kohteisiin sekä tekevät talouksista kilpailukykyisimpiä ja valmiimpia ottamaan vastaan mahdolliset seuraavat kriisit. 

Takkula peräänkuuluttaa selkeitä indikaattoreita, joilla elpymisvarojen käyttöä tarkastellaan. 

– Me kannamme suurta huolta siitä, ettei suorissa avustuksissa ole selkeitä indikaattoreita. Elpymisvälinettä pitää läpivalaista samalla tavalla kuin EU-budjettia. 

Takkula tuntee ne ongelmat, joihin epäselvät rahanjakokriteerit voivat johtaa. 

– Pelkona on, että nyt käy samalla tavalla kuin kehitysyhteistyössä, jossa maksetaan satoja miljoonia euroja suoria budjettitukia kehitysmaille. On ollut hirveän vaikeaa selvittää, onko raha mennyt niihin uudistuksiin, mihin se alun perin myönnettiin.  

EU-tilintarkastaja on lisäksi pannut merkille, että varoja otetaan hyvin harvoin takaisinperintään. Myös maksatusten keskeyttäminen on osoittautunut harvinaiseksi.

TAKKULA huomauttaa, että tilintarkastustuomioistuimella on kokemusta siitä, mihin epäselvät indikaattorit voivat käytännössä johtaa. 

– Jos tarkkoja indikaattoreita ei ole, rahat eivät välttämättä tule käytetyiksi paketin hengen mukaisesti. Olemme huolissamme myös siitä, että jäsenmaiden tavoitteet eivät ole riittävän kunnianhimoisia.  

– Tärkeintä ovat selkeät kriteerit ja niiden tiukka arvioiminen. Jos  yhteisesti sovitut tavoitteet eivät täyty, rahan antaminen pitää uskaltaa lopettaa.

TILINTARKASTAJA vieroksuu sitä, että 70 prosenttia rahapotista jaetaan vuosien 2015–2019 taloudenpidosta saatujen lukujen perusteella. 

Koronakriisin taloustuhot vaikuttavat siis vain loppuihin 30 prosenttiin. 

Silti elpymispakettia perustellaan sen välittömällä kytkennällä pandemiaan. 

– Suhtaudun kriittisesti siihen, että rahanjako perustuu niin suurelta osin koronaa edeltäneeseen tilanteeseen.