EU-parlamentin mukaan yhteinen koronatodistus ei saisi syrjiä rokottamattomia
Euroopan unionissa neuvottelut yhteisestä koronatodistuksesta etenevät. EU-parlamentti on hyväksynyt asiaan oman kantansa, ja seuraavaksi instituutiot neuvottelevat siitä, millaiseksi todistus lopulta muotoutuu.
Komission esityksen mukaan yhteisellä koronatodistuksella voisi todistaa saaneensa negatiivisen tuloksen koronatestistä, olevansa rokotettu tai jo sairastaneensa koronaviruksen aiheuttaman taudin.
EU-parlamentti on painottanut kannassaan yhdenvertaisuutta. Se vetoaa jäsenmaihin, että niiden tulisi varmistaa koronatestien edullisuus ja saavutettavuus, jotta todistus ei synnytä syrjivää asetelmaa koronarokotettujen ja rokottamattomien välille eikä todistuksen saaminen jäisi kiinni varallisuudesta.
Todistuksen itsessään on tarkoitus olla ilmainen. Matkaa edeltävien koronatestien hinnat kuitenkin vaihtelevat jäsenmaissa. Esimerkiksi Suomessa yksityisellä puolella tehdystä testistä voi joutua maksamaan yli 200 euroa.
Parlamentti haluaisi, että koronatestit olisivat maksuttomia.
Yhteisen koronatodistuksen on kaavailtu helpottavan matkustamisen avaamista EU-maiden välillä. Parlamentti korostaa, että todistus ei kuitenkaan ole ennakkoehto vapaan liikkuvuuden hyödyntämiselle.
Käytännössä koronatodistuksen hyöty matkustajalle voisi olla siinä, että sen avulla vapautuisi muista mahdollisista matkustusrajoituksista. Parlamentti katsoo, että todistuksen haltijalle ei pitäisi asettaa esimerkiksi testaus- tai karanteenivaatimuksia.
Todistuksen lopulliset ominaisuudet riippuvat siitä, mihin EU-instituutioiden välisissä neuvotteluissa päädytään. Neuvottelut on tarkoitus viedä läpi ripeästi, sillä komissio on kaavaillut todistuksen käyttöönottoa jo kesän alkupuoliskolle.
EU-instituutioilla on myös hieman eriäviä näkemyksiä siitä, mikä todistuksen nimen pitäisi olla. Komission esityksessä todistusta kutsutaan ”digitaaliseksi vihreäksi todistukseksi”. Parlamentti taas haluaa kutsua sitä covid-19-todistukseksi.
Oikeuskomissaari Didier Reynders vakuutti eilen, että teknisen toteutuksen puolesta todistus saadaan käyttöön suunnitellussa ajassa, jos vain poliittiset päätökset onnistutaan tekemään. Hän varoitti riskeistä, jos EU-maiden käytännöt pirstaloituvat ja kukin jäsenmaa vetää omia linjauksiaan.
– Riskinä olisi joukko erilaisia todistuksia, joita ei pystyttäisi lukemaan tai joiden aitoutta ei pystyttäisi varmistamaan muissa jäsenmaissa. Riskinä olisivat väärennetyt todistukset ja sen myötä viruksen leviäminen, Reynders luetteli täysistunnossa keskiviikkona.
On kuitenkin huomattava, että korona-asioissa EU:n koordinointimahdollisuuksiin vaikuttaa se, että terveys- ja rajakysymykset kuuluvat viime kädessä jäsenmaiden omaan päätösvaltaan.
Sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Kela kertoivat tiistaina, että kansallinen todistus koronarokotuksesta otetaan Suomessa käyttöön toukokuun lopulla.
Suomessa arvioidaan EU:n yhteisen koronatodistuksen tulevan käyttöön heinäkuussa. Kansallinen todistus koronarokotuksista valmistuu näin ensin, koska sen kehittäminen on jo pitkällä.