EU neuvottelee siirtolaiskysymyksistä ulkovaltojen kanssa, koska se on sille poliittisesti helpompi vaihtoehto
Valko-Venäjä on usuttanut ihmisiä kohti Euroopan unionia jo kuukausia. EU on pyrkinyt torppaamaan Valko-Venäjän toimet neuvottelemalla niiden maiden kanssa, joista EU:ta kohti pyrkivät ihmiset ovat alun perin lähteneet.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Saila Heinikoski arvioi, että EU:lle ulkovaltojen kanssa neuvotteleminen on poliittisesti helpompi vaihtoehto kuin se, että unionin sisällä päivitettäisiin turvapaikkajärjestelmää ja pyrittäisiin luomaan nopeasti yhteisymmärrys suuresta maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistuksesta.
– Tässä tavallaan vältytään siltä, ettei tarvitse itse tehdä mitään vaikeita poliittisia päätöksiä, kun pyritään ensin vaikuttamaan kolmansiin maihin, Heinikoski sanoo STT:lle.
Kolmansilla mailla viitataan EU:n ulkopuolisiin maihin.
Komissio esitteli yli vuosi sitten uusimman ehdotuksensa maahanmuuttopaketiksi, mutta neuvottelut lainsäädäntökokonaisuudesta ovat edenneet todella hitaasti.
EU:n jäsenmailla on varsin erilaisia näkemyksiä muun muassa siitä, miten vastuuta turvapaikanhakijoista tulisi jakaa unionin sisällä.
Sen sijaan laajaa löytyy tukea sille, että EU neuvottelee unionin ulkopuolisten maiden kanssa esimerkiksi ihmisten takaisinottamisesta.
Heinikoski kertoo, että EU:lla on monia välineitä, joita se voi käyttää hyödykseen neuvotteluissa kolmansien maiden kanssa. Yhteistyötä voidaan sitoa esimerkiksi viisumihelpotuksiin tai taloudellisiin etuihin.
Valko-Venäjän toimien vuoksi EU on pyrkinyt neuvottelemaan kolmansien maiden kanssa muun muassa siitä, ettei Valko-Venäjälle varta vasten lennätettäisi ihmisiä, joiden tarkoituksena on ainoastaan pyrkiä kohti unionia.
Alkusyksystä sisäasiainkomissaari Ylva Johansson kertoi, että Irakin kanssa oli löytynyt sopu vastaavien lentojen tyrehdyttämisestä ainakin joiltain osin.
Täysin neuvottelut eivät kuitenkaan ole onnistuneet, koska ihmisten kulku kohti Valko-Venäjää ja sitä kautta kohti EU:ta on jatkunut.
Viimeisimmäksi Turkin ilmailuviranomaiset ovat vahvistaneet kieltäneensä Syyrian, Irakin ja Jemenin kansalaisia lentämästä Turkin kentiltä Valko-Venäjälle. Uutistoimisto AFP:n mukaan viranomaiset ovat ilmoittaneet päätöksensä syyksi laittomiin rajanylityksiin liittyvät ongelmat EU:n ja Valko-Venäjän rajalla
Tällä viikolla EU-komissio on korostanut myös moneen otteeseen, että tilanteen ratkaiseminen neuvotteluteitse on ensisijaista. EU jatkaa keskusteluja siirtolaisten lähtömaiden kanssa.
EU-komission varapuheenjohtaja Margaritis Schinas matkusti tällä viikolla Arabiemiraatteihin neuvottelemaan siirtolaistilanteesta. Schinasin on määrä jatkaa matkaansa tänään Libanoniin.
EU on aiemmin solminut turvapaikanhakijoihin ja siirtolaisiin liittyviä sopimuksia Libyan ja Turkin kanssa.
Vuonna 2016 EU lupasi Turkille miljardien eurojen suuruisen tuen, jotta Turkki rajoittaa maassa olevien siirtolaisten ja pakolaisten pyrkimistä EU:n alueelle. Sopimus oli seurausta vuoden 2015 pakolaiskriisistä, jolloin Eurooppaan saapui yli miljoona ihmistä.
Heinikoski pohtii, että Valko-Venäjän kanssa sopimuksen solmiminen ei todennäköisesti tule kyseeseen, koska Valko-Venäjän tilanteessa on kyse maan itse aloittamasta hybridioperaatiosta.
Samaan tapaan arvioidaan Brysselissä: Valko-Venäjän ja Puolan välisen rajan hankalassa tilanteessa kyse ei ole ensisijaisesti maahanmuuttokriisistä.
Huomattavaa on myös se, että tulijoiden määrät itärajalla ovat olleet merkittävästi pienempiä kuin mitä unioniin on pyrkinyt Välimeren reittien kautta.
Vuoden 2015 kriisin luvuista ollaan hyvin kaukana.
Valko-Venäjän on tulkittu pyrkivän toimillaan siihen, että EU purkaisi maalle asettamiaan pakotteita. Pyrkimyksenä voi olla myös hajaannuksen aiheuttaminen EU:n sisälle.
– Tässä tilanteessa olisi tietenkin todella huono ratkaisu, jos Valko-Venäjälle alettaisiin tehdä jonkunlaisia myönnytyksiä, Heinikoski sanoo.
Heinikoski arvioi, että tilanteen ratkaisua lienee haettava yhä vahvempien pakotteiden kautta.
– Se olisi varmasti EU:n uskottavuudenkin kannalta järkevämpi keino.
Heinikoski perustelee tarvetta voimakkaammille pakotteille sillä, että Valko-Venäjällä vaikuttaa edelleen olevan tuki Venäjältä, minkä vuoksi maa ei ole niin riippuvainen hyvistä suhteista EU:n kanssa.
EU on valmistellut uusia Valko-Venäjän vastaisia pakotteita, ja komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on sanonut, että ne langetetaan ensi viikolla. Valko-Venäjän itsevaltainen johtaja Aljaksandr Lukashenka on puolestaan uhannut maansa vastaavan, jos uusia pakotteita tulee.
Lukashenka väläytti torstaina muun muassa maakaasutoimitusten katkaisemista putkistossa, joka kulkee Venäjältä Valko-Venäjän kautta EU:n alueelle.
Venäjä sanoi perjantaina, ettei se aio katkaista maakaasutoimituksia Eurooppaan.
Uutistoimisto AFP:n mukaan Kremlin edustaja Dmitri Peskov kertoi, että Lukashenka ei ollut keskustellut lausunnostaan ennakolta Venäjän kanssa. Peskovin mukaan Venäjän luotettavuudesta maata sitovien nykyisten ja tulevien kaasusopimusten toteuttajana ei ole epäilystäkään.