"Tämä on vihamielinen toimi" – Suomi pystyy torjumaan uhkat rajoillaan, hallitus vakuutti kyselytunnilla
Miten hallitus varautuu siihen, että Suomi joutuu samanlaisen hybridihyökkäyksen kohteeksi kuin Puola? Entä onko turvapaikkapolitiikka ajan tasalla?
Tätä tivasivat oppositiopuolueet perussuomalaiset ja kokoomus eduskunnan kyselytunnilla.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ilmoitti, että puolue jättää uuden välikysymyksen Suomen maahanmuuttopolitiikasta.
Viimeksi samasta aiheesta kiisteltiin lokakuun lopulla.
Tuhansia Lähi-idästä Valko-Venäjälle lennätettyjä siirtolaisia on jumissa Puolan rajalla, sillä EU-maa Puola ei päästä heitä maahan hakemaan turvapaikkaa.
Kyselytunnin alla saksalainen Die Welt -lehti kertoi EU-komission salaisesta asiakirjasta, jonka mukaan siirtolaisten pääkohteita olisivat Saksa ja Suomi.
Rajavartiolaitoksen mukaan EU:n alueelle pyrkivien pääkohteet ovat kuitenkin Keski-Euroopassa.
Rajavartiolaitos kertoo Twitterissä, että Suomeen on saapunut Valko-Venäjän kautta 30 ihmistä.
Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) mukaan EU:n asettamista pakotteista suivaantunut Valko-Venäjä käyttää härskisti hyväkseen Lähi-idästä tuotuja ihmisiä. Ohisalo kutsui toimintaa valtiolliseksi ihmissalakuljetukseksi.
Ministerin mukaan Suomi on jo ehtinyt vaatia EU:lle hybridityökalupakettia.
– Ehkä haluan painottaa vielä sitä, että vaikka Suomi rakentaisi millaisen muurin rajoillemme, niin lopulta kyse on siitä, mitä tapahtuu diplomatian, ulkopolitiikan saralla, kuinka Euroopan unioni keskustelee kolmansien maiden kanssa, kuinka tässä tilanteessa pysäytetään se ihmisten tänne tuominen.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon mukaan rajaselkkauksessa on kyse Suomen kansallisesta turvallisuudesta.
Orpo korosti, että lainsäädäntöä pitää kehittää nopealla aikataululla niin, että turvapaikkahakemusten vastaanotto voidaan tarpeen tullen keskeyttää.
– Tätä työkalua ei tällä hetkellä ole, ja koska tämä ei ole hallitus–oppositio-vastakkainasettelukysymys, niin me olemme valmiit tukemaan, jos te pikatahtia tuotte tarvittavat muutokset Suomen lainsäädäntöön.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson vakuutti, että valmiuslakia päivitetään kokonaisuudistuksen yhteydessä.
– Tässä täytyy tietysti sitten muistaa, että tämä on iso ja vaativa hanke. Se vaatii meiltä kaikilta paljon ja se pitää tehdä huolellisesti ja se pitää tehdä kunnolla. Sen takia se ei ole semmoinen, että me tehdään valmistelu tänään ja saadaan laki ulos ensi viikolla tai ensi vuonna.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) varoitti eduskuntaa lietsomasta spekulaatioita, joiden mukaan Suomi ei pystyisi torjumaan mahdollista uhkaa omalla rajallaan.
Haaviston mukaan sekä sotilaspuolustuksessa että siviilipuolella on varauduttu Valko-Venäjän ja Puolan välisen rajakiistan kaltaisiin tilanteisiin.
– Siihen täytyy varautua jopa nykylainsäädännön puitteissa. Ei ole niin, että varustaudutaan sitten, kun meillä on kahden vuoden päästä uutta lainsäädäntöä. Varustaudutaan tällä hetkellä kaikkiin näihin uhkiin.
Haavisto alleviivasi, ettei kyse ole nyt pakolaiskriisistä, vaan Valko-Venäjän hybridivaikuttamisesta, jolla pyritään painostamaan EU:ta.
Siksi toimiin on jo ryhdytty myös unionin tasolla.
– EU kiertää nyt niitä maita, mistä on tulossa näitä pakolaisia ja katsoo, että saataisiin suljettua nämä reitit, joita nyt Valko-Venäjä käyttää todellakin hyväkseen.
Myös pääministeri Sanna Marin (sd.) vakuutti, että Suomi on tilanteen tasalla.
– Tämä on vihamielinen toimi, Marin syytti Minskiä.
– EU yhdessä tämän tuomitsee, nuo maat toimivat, ja Suomi tätä toimintaa tukee. Myöskään Suomi ei hyväksyisi tämänkaltaista toimintaa omaan maahansa kohdistuen. Me emme sitä hyväksyisi.
Marinin mukaan hybridiuhkiin vastaamisessa on olennaista se, että Suomen lainsäädäntö on kunnossa.
– Silläkin, että meillä on hyvät, toimivat, diplomaattiset suhteet Venäjään, on merkitystä, ja näitä suhteita me ylläpidämme niin hallituksen kuin tasavallan presidentin toimesta.