EU määrittää Venäjän terroristivaltioksi ja tukee Ukrainaa 18 miljardilla eurolla – Keskustamepit: "Yksimielisyys on vahvaa, mutta riskejäkin on olemassa"
Euroopan parlamentti juhlii tänään Strasbourgissa 70-vuotista taivaltaan. Juhlapuheiden, Oodin ilolle ja arvovaltaisten vieraiden ohella täysistuntoviikolla esillä on aiheita, jotka osoittavat eripuraiseksi, byrokraattiseksi ja hitaasti koneistoksi kritisoidun unionin pystyvän tosipaikan tullen kyllä toimimaan.
Keskustamepit Elsi Katainen ja Mauri Pekkarinen vahvistavat, että laajoilla EU-pakotteilla eristetyn Venäjän julistaminen terroristisesti toimivaksi valtioksi on käytännössä yksimielinen päätös.
– Näin tulee tietysti ollakin, jotta sanoma ja toimet eivät vesity. Se, että Venäjä valtiona tukee ja edistää terrorismia ja käyttää terrorismin keinoja, on harvinaisen kova linjaus. Mutta ei parlamentista löydy yhtäkään ryhmää, joka sitä vastustaisi, Katainen kommentoi Suomenmaalle suomalaismedian tapaamisessa parlamentissa.
Äänestys päätöslauselmasta vain sinetöi päätöksen, josta keskusteltiin lokakuun istunnossa. Tunnetut perustelut ovat tiivistettynä, että Venäjän armeija on kohdistanut iskuja Ukrainassa muun muassa siviilikohteisiin ja rikkonut siten kansainvälistä oikeutta. Päätöslauselman tavoitteena on edesauttaa Vladimir Putinin hallinnon saattamista vastuuseen teoistaan kansainvälisen tuomioistuimen edessä, kun se aika koittaa.
Harvinaisen aidon yksimielisyyden alla on kuitenkin ratkaisemattomia kysymyksiä, riskejä ja lähitulevaisuuden isoja periaatekysymyksiä. Parlamentti myöntää torstain äänestyksessä 18 miljardin talousavun Ukrainalle vuoden 2023 rahoitustarpeisiin.
– Tämä on akuuttia apua sotatilanteessa, jotta Ukrainan hallinto ja infrastruktuuri eivät romahda. Kysymys Ukrainan jälleenrakennuksesta ja muista tulevaisuuden toimista on kuitenkin mutkikkaampi, koska tukea tarvitaan vielä pitkään, Mauri Pekkarinen sanoo.
Pekkarinen muistuttaa Suomen kannan koko ajan olleen, että Ukrainan sodan ja koronapandemian kaltaisiin kriiseihin otetun yhteisvelan ja vastaavien menolisäysten on oltava ainutkertainen ja väliaikainen ratkaisu.
– ”Velkavivusta” tehdään elementtiä, joka voidaan ottaa käyttöön aina uudestaan. Väliaikainen tarkoittaisi, ettei menettely toistu, mutta näin tuskin tulee tapahtumaan, Pekkarinen kommentoi.
Päätös kieltää kaikki venäläisen energian tuonti takkuaa myös, koska monet EU-maat ovat yhä riippuvaisia venäläisestä kaasusta.
Se, että EU pyrkii nopeutettuun laajentumismenettelyyn Georgian, Moldovan ja Ukrainan suhteen, ei meppien mukaan hyvästä tarkoituksesta huolimatta ole riskitöntä.
– Tahdotaan turvata valtioiden ja niiden kansalaisten asemaa liittämällä ne suuremman läntisen kokonaisuuden jäseniksi, mikä on tietysti hyvä asia. Mutta eri vaiheessa olevien yhteiskuntien, kulttuurien ja järjestelmien integroiminen unioniin normaalia nopeammalla aikataululla ei ole riskitöntä eikä mutkatonta, Elsi Katainen muotoilee.
Tiistain ”kyselytunnilla” mepit keskustelevat EU:n ulkosuhdejohtaja Josep Borrellin kanssa ukrainalaisen viljan ja lannoitteiden viennin turvaamisesta Mustanmeren kautta. Mepit äänestävät torstaina myös laista, joka tekisi Venäjän Ukrainassa ja Georgiassa miehittämillä alueilla myöntämistä passeista pätemättömiä.