EU-lähde: EU pyrkii yhä dialogiin USA:n kanssa, mutta valmistelee myös vastatoimia
EU-maat pyrkivät edelleen dialogiin Yhdysvaltojen kanssa, mutta valmistautuvat myös tarvittaessa vastatoimiin, kertoi korkea EU-virkamies maanantaina. Dialogia Yhdysvaltojen kanssa pyritään käymään tällä viikolla Sveitsin Davosissa.
EU-suurlähettiläät järjestivät sunnuntaina noin neljä tuntia kestäneen ylimääräisen kokouksen Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Grönlanti- ja tulliuhkailujen vuoksi. Kokouksessa ei vielä tehty varsinaisia päätöksiä toimenpiteistä, vaan käytiin läpi tilannetta.
Korkean EU-virkamiehen mukaan EU on yhtenäinen tuessaan Tanskalle ja Grönlannille ja siinä, että kansainvälisen oikeuden periaatteista on pidettävä kiinni. Maat ovat myös sitä mieltä, että Trumpin uhkailuissa on kyse suuremmista asioista kuin pelkistä tulleista.
Trump ilmoitti lauantaina, että Suomelle ja seitsemälle muulle maalle asetetaan kymmenen prosentin tuontitulli helmikuun alusta alkaen Grönlannin takia.
Kesäkuun alussa tulli nousisi 25 prosenttiin, ja tulleja olisi maksettava kaikista Yhdysvaltoihin vietävistä tuotteista, kunnes sopimus Grönlannin ostamisesta on tehty.
Osa maista ei halua kärjistää tilannetta, mutta osa olisi valmis tiukempiin toimiin. Asiasta halutaan siksi käydä keskustelua valtionpäämiestasolla, minkä vuoksi Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Antonio Costa on kutsunut jäsenmaat koolle ylimääräiseen huippukokoukseen tällä viikolla.
Kokous järjestetään mahdollisesti torstaina, mutta päivämäärää ei ole vielä vahvistettu.
Mahdollisiin vastatoimiin lukeutuvat muun muassa jo viime vuonna Yhdysvalloille valmistellut 93 miljardin euron tullit, joiden voimaantuloa on kuitenkin lykätty. Ne ovat nyt jäissä helmikuun 6. päivään asti ja voidaan ottaa käyttöön, jos neuvottelut Trumpin kanssa eivät tuota tulosta.
Suurlähettiläät keskustelivat myös unionin taloudellisen pakottamisen vastaisesta työkalusta (ACI). Vuonna 2023 käyttöön otetun välineen tarkoituksena on toimia EU:n vastaiskuna, jos jokin tai useampi jäsenvaltio on vaarassa joutua taloudellisen painostuksen kohteeksi.
EU:n ”kauppasingoksikin” kutsuttua välinettä ei ole tähän mennessä kuitenkaan vielä koskaan käytetty.
Väline mahdollistaisi muun muassa tullien ja muiden merkittävien rajoituksien asettamisen maalle, joka syyllistyy EU:n painostamiseen. Sitä voitaisiin periaatteessa käyttää esimerkiksi yhdysvaltalaisten teknologiajättien toiminnan rajoittamiseksi Euroopassa.
Välineen käyttöönottoa on esittänyt muun muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macron.
Tukeaan asialle antoi maanantaina myös toisen merkittävän EU-valtion Saksan valtiovarainministeri ja varaliittokansleri Lars Klingbeil. Hän kertoi toimittajille maanantaina, että EU:n tulisi valmistella ja harkita välineen käyttöönottoa.