EU hakee oikeutusta olemassaololleen myös taloudesta
Britannian kesäkuinen EU-äänestys käynnisti Euroopan unionissa syvän itsetutkiskelun siitä, miten kansalaisten luottamus saataisiin palautettua.
Turvallisuuskysymysten ohella EU hakee oikeutusta olemassaololleen talouskysymyksistä.
Brexit-äänestyksen jälkeen pidetyssä huippukokouksessa EU-johtajat korostivat talouspoliittista yhteistyötä kuten nuorisotyöttömyyden lievittämistä ja kilpailukyvyn kohentamista.
Talouskriisin runtelemassa Euroopassa näistä on muodostunut EU-politiikan kestoaiheita.
Taloudellinen yhteistyö toimi myös alun perin Euroopan integraation moottorina.
Euroopan hiili- ja teräsyhteisö perustettiin toisen maailmansodan jälkeen sillä ajatuksella, että taloudellinen yhdentyminen estää uusia sotia.
Sittemmin integraation syventäminen on joutunut vastatuuleen. Eurokriisi voimisti talouspoliittisia näkemyseroja ja sai pohjoiset jäsenmaat kavahtamaan yhteisvastuuta.
Pakolaiskriisi taas on saanut monet jäsenmaat takajaloilleen turvapaikanhakijoita koskevasta vastuunjaosta.
Monissa EU-maissa vallitseva mieliala on ”vähemmän Eurooppaa”, ei enemmän.
Toisaalta Eurooppaa polttavia ongelmia kuten taloushuolia, pakolaiskriisiä ja terrorismia ei ratkaista yksin kansallisilla keinoilla.