EU muutti toimintatapojaan antamalla suoraa aseapua Ukrainalle – "Tämä on äärimmäisen hyvä juttu myös Suomelle"
Euroopan unioni on toiminut jopa poikkeuksellisen nopeasti viime päivinä, kun se on laittanut liikkeelle tukea Ukrainalle. Erityisesti yksi päätöksistä on ollut käänteentekevä: EU päätti ensimmäistä kertaa historiassaan antaa suoraa aseapua konfliktiin.
EU:n puolustuspolitiikkaan erikoistunut tutkija Niklas Novaky kuvailee aseostopäätöstä mullistavaksi, sillä aseavun antaminen EU:n nimissä on pitkään ollut tabu, johon ei ole haluttu koskea.
– Koko EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa kannatteleva kulttuuri mullistui viime viikonloppuna, kun tämä päätös tehtiin, Novaky sanoo STT:lle.
Novaky työskentelee Brysselissä Wilfried Martens Centre for European Studies -ajatushautomossa.
EU-maat ovat sopineet, että Euroopan rauhanrahastosta rahoitetaan aseita, puolustustarvikkeita ja muuta apua Ukrainalle yhteensä 500 miljoonan euron edestä.
Novaky näkee, että suoran aseavun antaminen lisää myös epäsuorasti EU:n sisäisten yhteisvastuu- ja turvatakuulausekkeiden uskottavuutta omien jäsenmaiden kannalta.
– Tämä on äärimmäisen hyvä juttu myös Suomelle. Jos Suomeenkin kohdistuisi joku aseellinen uhka, voimme jo aika hyvin luottaa siihen, että tämän artikla 42.7:n kautta voisimme saada konkreettista apua, Novaky pohtii.
EU:n perussopimuksen artikla 42.7 koskee keskinäistä avunantoa. Siinä todetaan, että jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa apua kaikin käytettävissään olevin keinoin, jos jokin jäsenmaista joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi.
Lauseketta on arvosteltu tulkinnanvaraiseksi, ja esimerkiksi presidentti Sauli Niinistö on pitkään peräänkuuluttanut selkeyttä lausekkeen tulkintaan.
Novakyn mukaan EU:n yhteisen aseavun tehokkuutta ei oikein voi vielä arvioida.
– Olemme niin uudella alueella, että sitä on vaikea sanoa tässä vaiheessa. Pitää ensin katsoa, miten tämä lähtee toimimaan, Novaky sanoo.
Julkisuuteen ei ole kerrottu kovin tarkkoja yksityiskohtia siitä, miten aseapu käytännössä viedään perille. Esillä on ollut, että esimerkiksi Puolaan perustettaisiin logistinen keskus.
EU:n ulkosuhteita johtava Josep Borrell ei ole halunnut ottaa kantaa tarkemmin asekuljetusjärjestelyihin.
– Kyse on sodasta. En aio kertoa mitään sellaista tietoa, joka hyödyttäisi toista osapuolta. En aio kertoa yksityiskohtia, miten apu viedään perille Ukrainaan. Olen varma, että Venäjä olisi hyvin mielissään saadessaan sellaisen tiedon käsiinsä, Borrell sanoi maanantaina.
Yhteisen ponnistuksen ohella useat EU-maat, myös Suomi, ovat kertoneet kansallisista toimistaan Ukrainan tukemiseksi.
EU-maat päättivät rauhanrahaston käyttämisestä aseostoihin sunnuntaina. Tuolloin EU:n Borrell sanoi, että EU:n aseapuun sisältyisi jopa hävittäjiä. Heti seuraavana päivänä Borrell kuitenkin peruutti jo puheistaan.
– Liikkeelle laittamillamme 500 miljoonalla eurolla emme saisi liikkeelle montaa hävittäjää, vaikka haluaisimme. En tiedä, tiedätkö kuinka paljon hävittäjät maksavat, Borrell vastasi toimittajan kysymykseen tiedotustilaisuudessa maanantaina.
Borrellin mukaan EU-maat voivat tarjota Ukrainalle kahdenvälisesti sellaista apua kuin haluavat. Näin päätös hävittäjien tarjoamisesta kuuluisi jäsenmaille itselleen.
Ukraina on toivonut käyttöönsä hävittäjiä, joiden lentämisestä ukrainalaisilla hävittäjälentäjillä olisi kokemusta. Julkisuudessa on esitetty, että kyse olisi Mig-29- ja Su-25-koneista, joita on Bulgariassa, Puolassa ja Slovakiassa.
Ukrainan parlamentti ehti jo maanantaina ilmoittaa Twitterissä maan saavan kolmesta EU-maasta yhteensä 70 venäläisvalmisteista hävittäjälentokonetta. Ukrainalainen Kyiv Independent –sivusto kertoi tiistaina samansisältöisen tiedon siteeraten Ukrainan ilmavoimia.
Vahvistuksia tiedolle ei kuitenkaan ole tullut EU-maiden puolelta.
Puolan presidentti Andrzej Duda ilmoitti tiistaina selvin sanoin, ettei Puola lähetä Ukrainaan sotilaskoneita.
– Emme lähetä lentokoneitamme, koska se voisi tarkoittaa sotilaallista väliintuloa konfliktissa, Duda sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan.
Duda piti tiistaina tiedotustilaisuuden sotilasliitto Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin kanssa. Tiedotustilaisuudessa korostettiin, että Nato ei ole konfliktin osapuoli. Stoltenbergin mukaan Nato ei ole lähettämässä joukkojaan Ukrainaan tai lentämässä koneitaan Ukrainan ilmatilaan.
Bulgaria, Puola ja Slovakia kuuluvat kaikki kolme Natoon.
Bulgarian pääministeri Kiril Petkov on niin ikään kiistänyt aikeet koneiden lähettämisestä. Euractiv-verkkolehden mukaan Petkov sanoi maanantaina, että maalla on niin vähän hävittäjiä, ettei niitä voi lähettää toiseen maahan.
Myös Slovakian puolustusministeriö on todennut esimerkiksi Politico-lehdelle, ettei maa tarjoa hävittäjiä Ukrainalle.
Novakyn mukaan on erittäin mielenkiintoista nähdä, miten Venäjän hyökkäys Ukrainaan tulee vaikuttamaan EU:n sisäisiin linjauksiin puolustuspolitiikan tulevaisuudesta.
EU:ssa on valmisteltu niin sanottua strategista kompassia, jossa linjattaisiin näkemyksiä yhteisestä puolustuspolitiikasta. Alkuperäisen suunnitelman mukaisesti odotuksissa on ollut, että strateginen kompassi hyväksyttäisiin vielä tässä kuussa.
Toistaiseksi julkisuuteen ei ole tullut tietoa, lykkääntyykö asian käsittely Ukrainan tilanteen vuoksi.
Novakyn mukaan Venäjän hyökkäys on muuttanut Euroopan turvallisuustilannetta niin dramaattisesti, että strategisen kompassin luonnoksia tulisi päivittää huolellisesti ennen mahdollista hyväksymistä.
– Pitäisi välttää sitä, että EU hyväksyisi maaliskuussa strategisen kompassin, joka ei kuitenkaan käsittelisi tarpeeksi hyvin tämän päivän haasteita.