Etelä-Korean presidentin pidättäminen epäonnistui – linnoittautui virka-asuntoonsa, uhoaa taistelevansa
Etelä-Korean poliittinen sekasorto jatkui perjantaina, kun viranomaiset joutuivat keskeyttämään yritykset pidättää virkarikossyytteen vuoksi syrjäytetty presidentti Yoon Suk-yeol.
Satakunta tutkijaa ja poliisia jäi pahasti alakynteen, kun parisataa sotilasta ja presidentin turvallisuushenkilökuntaan kuuluvaa muodosti ihmismuurin, joka esti pääsyn presidentin virka-asuntoon. Sisääntuloväylien tukkeeksi oli myös tuotu busseja ja autoja.
Etenemisyritykset keskeytettiin sen jälkeen kun poliisien ja turvahenkilökunnan välille oli syntynyt kärhämää ja yhteenottoja. Koska pattitilannetta ei saatu ratkaistua neuvotteluilla, poliisit ja tutkijat lähtivät oman turvallisuutensa vuoksi pois.
Viranomaislähteiden mukaan pidätystä voidaan kuitenkin yrittää myöhemmin uudelleen.
Yoon on piileskellyt virka-asunnollaan siitä lähtien, kun hänestä annettiin tiistaina pidätysmääräys. Hän on vakuuttanut taistelevansa viranomaisia vastaan.
Tutkintaryhmän mukaan pidätysmääräyksen taustalla on huoli, ettei Yoon tee yhteistyötä viranomaisten kanssa. Viranomaiset pyysivät määräystä sen jälkeen, kun Yoon oli kieltäytynyt kolme kertaa tulemasta kuulusteltavaksi syytteisiin liittyen.
Yoonin asianajaja on pitänyt pidätysmääräystä laittomana. Hän syyttää tutkintaryhmää siitä, ettei sillä ole valtuuksia tutkia presidenttiä, ja on sanonut presidentin ryhtyvän oikeustoimiin.
Yoon julisti joulukuun alussa poikkeustilan, jota oppositio pitää vallankaappausyrityksenä. Poikkeustila ehti olla voimassa vain tunteja ennen kuin parlamentti kumosi sen. Yoon pantiin poikkeustilan julistamisen vuoksi joulukuun puolivälissä virkasyytteeseen.
Yoonin toimia tutkivat sekä syyttäjät että poliisin, oikeusministeriön ja korruption vastaisten viranomaisten muodostama tutkintaryhmä.
Etelä-Korean parlamentti päätti viime perjantaina panna virkasyytteeseen myös virkaa tekeväksi presidentiksi nousseen Han Duck-soon. Hän oli kieltäytynyt nimittämästä perustuslakituomioistuimen tuomareita, joiden olisi määrä saattaa päätökseen hänen edeltäjänsä virasta erottaminen.
Maan johtoon nousi sen jälkeen valtiovarainministeri Choi Sang-mok.
Etelä-Korean perustuslakituomioistuimella on noin puoli vuotta aikaa päättää, pitääkö se Yoonin virkasyytteen voimassa.
Tavallisesti yhdeksän tuomarin perustuslakituomioistuin on tällä hetkellä kolme tuomaria vajaa. Asian viralliseen käsittelyyn tarvitaan Etelä-Korean lain mukaan vähintään seitsemän tuomaria.
Kuuden tuomarin on äänestettävä presidentin lopullisen viraltapanon puolesta, jotta se menisi läpi. Maassa on järjestettävä uudet vaalit kahden kuukauden kuluessa, jos Yoon erotetaan.
Etelä-Korean tapahtumia on seurattu myös niemimaan pohjoisosassa. Pohjois-Korean valtiollinen uutistoimisto KCNA on uutisoinut Etelä-Korean olevan kaaoksessa ja poliittisesti halvaantunut.
KCNA on kertonut myös kansainvälisten medioiden arvostelleen sitä, kuinka Etelä-Korea on ajautunut yhä syvemmälle poliittiseen myrskyyn.
– Ennennäkemätön virkasyyte on seurannut joulukuun 3. päivän poikkeustilan julistamista Etelä-Korean nukkevaltiossa, KCNA uutisoi käyttäen termiä, jolla Pohjois-Koreassa viitataan Yhdysvaltain vaikutusvaltaan maassa.
Pohjois-Korean mediassa kerrotaan vain harvoin Etelä-Korean tapahtumista.