Entistä tiukempi terrorismilaki on valmistumassa eduskuntaan maalis-huhtikuussa – esityksestä tulossa Pohjoismaiden sääntelyä vastaava, kerrotaan oikeusministeriöstä
Hallitus on kiristämässä terrorismilainsäädäntöä muiden Pohjoismaiden sääntelyä vastaavaksi. Eduskuntaan esitys ehtinee vasta keväällä, arvioidaan oikeusministeriöstä.
Nyt valmistelussa olevassa esityksessä rangaistavaksi tulisivat nykyistä laajemmin terroristiseen toimintaan osallistuminen ja julkinen kehottaminen terrorismirikoksiin.
– Aikataulu on, että esitys olisi maalis-huhtikuussa menossa eteenpäin, kertoo oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) valtiosihteeri Malin Brännkärr STT:lle
Hallitus sitoutui noin vuosi sitten päivittämään terrorismilainsäädännön, kun se päätti kotiuttaa suomalaisia al-Holin leiriltä Syyriasta. Varsinkin oppositiopuolue kokoomuksesta on kiirehditty tiukempia lakeja sen jälkeen, kun al-Holin leiriltä saapui naisia Suomeen.
– Se, mitä nyt säädetään rangaistavaksi, ei tietenkään takautuvasti sovellu esimerkiksi näihin al-Holin henkilöihin. Se koskee vain tekoja, jotka on tehty lain voimaantulon jälkeen, huomauttaa Jussi Matikkala, kriminaalipolitiikka- ja rikosoikeusosaston rikosoikeusyksikön yksikönpäällikkö oikeusministeriöstä.
Hänen mukaansa Suomessa on jo valmiiksi varsin kattava terrorismirikoksia koskeva lainsäädäntö verrattuna moniin muihin Euroopan maihin.
Eduskunnassa on tällä hetkellä valiokuntakäsittelyssä hallituksen esitys, joka kriminalisoisi yksittäisen terroristin rahoittamisen. Nykyisin rangaistavaa on terrorismirikosten ja terroristiryhmän rahoittaminen.
Hallitus ei ole tekemässä terroristijärjestöön kuulumisesta rangaistavaa, mitä esimerkiksi kokoomus on vaatinut.
Matikkalan mukaan julkisessa keskustelussa on liikkunut väärää käsitystä siitä, että kuuluminen terroristijärjestöön olisi sellaisenaan laajasti kriminalisoitu eri maissa, muun muassa Norjassa.
– Näinhän asia ei ole, vaan kriminalisoinnit koskevat nimenomaan osallistumista terroristijärjestön toimintaan. Tähän liittyy se, että rikoksen pitää olla paha teko ja toimintaa.
Matikkala veti keväällä oikeusministeriön työryhmää, joka kävi läpi erityisesti Pohjoismaiden ja Saksan terrorismilait pohjaksi Suomen lainsäädännön korjaustarpeelle. Työryhmän ehdotus sai palautetta syksyllä, ja niiden lausuntojen perusteella esitystä paraikaa viilataan.
Viime vaalikaudella terroristiryhmään kuulumista pohdittiin lyhyesti terrorismirikoksia koskevan direktiivin täytäntöönpanon yhteydessä, mutta silloinkin sen määritteleminen katsottiin liian vaikeaksi.
– Terroristijärjestöissä ei ole virallisia jäsenrekistereitä, joten järjestöön kuulumisen näyttäminen toteen on ongelmallista. Kun operoidaan toimintaan osallistumisella, haaviin tulevat nekin, jotka tekevät jotain toiminnan kannalta relevanttia, mutta eivät välttämättä ole jäseniä, Matikkala sanoo.
Tulevassa laissa toimintaan osallistumiseksi katsottaisiin nykyistä laajempi kirjo terroristiryhmän kannalta olennaisia tehtäviä, kuten ideologisesta koulutuksesta, terroristisesta toimintavalmiudesta, viestintäpalveluista tai tietoteknologiasta huolehtiminen. Valmistelussa arvioidaan, mitkä olisivat olennaisia tehtäviä.
Puuron keittäminen perheelle ei ole rikollisen toiminnan kannalta olennaista, Matikkala tähdentää.
– Tähän liittyy yksityisyyden ja perhe-elämän oikeus. Meillä on oikeus mennä naimisiin pahantekijöiden kanssa, ja siitä seuraa, että meillä on oikeus keittää heille myös puuroa. Toinen tärkeä asia ovat humanitääriset toimet eli kysymys esimerkiksi siitä, voisitko mennä lääkäriksi terroristijärjestön palvelukseen. Nämä ovat näitä humanitäärisen kansainvälisen oikeuden kysymyksiä.
Muun muassa eduskunnan oikeusasiamiehen antaman lausunnon mukaan jatkovalmistelussa tuleekin pohtia terroristiryhmän lääkärin ja ruoka- ja vesihuollosta vastaavan asemaa sekä muun muassa sitä, voisiko Isis-tyyppisen järjestön päiväkodin pitäminen olla ehdotetussa lainkohdassa tarkoitettu olennainen tehtävä.
Oikeusasiamies arvioi lausunnossaan muun muassa, että jos lääkäri laiminlöisi tahallaan hoidon antamisen hengenvaarassa tai vakavassa terveyden vaarassa olevalle terroristille, hän saattaisi syyllistyä rikoslaissa tarkoitettuun pelastustoimen laiminlyöntiin tai laiminlyöntinä toteutettuihin vakavampiin rikoksiin.
Rangaistusasteikko terroristijärjestön toimintaan osallistumisesta olisi neljästä kuukaudesta kahdeksaan vuoteen vankeutta. Matikkalan mielestä skaala on sekä laaja että ankara. Kahdeksan vuotta on tapon minimirangaistus.
Terrorismirikoksiin liittyvästä julkisesta kehottamisesta puolestaan rangaistusasteikko olisi sakoista enintään kahteen vuoteen vankeutta. Sellaiseksi katsottaisiin vaikkapa uusien ihmisten houkutteleminen sosiaalisessa mediassa tai tiedotusvälineessä värväytymään terroristiryhmään.
– Se on verbaalista toimintaa ja usein aika kaukana itse toteutettavasta rikoksesta. Asteikko on sama kuin pahoinpitelyssä tai petoksessa.
Rangaistaviksi ehdotetaan myös tapauksia, joissa matkustaa toiseen valtioon kehottamisrikoksen tekemistä varten tai rahoittaa julkista kehottamista terrorismirikoksiin.