Entinen puoluesihteeri varoittaa keskustaa hätäisistä johtopäätöksistä: Missään tapauksessa helpoin selitys ei ole oikea selitys
Keskusta menetti eduskuntavaaleissa kahdeksan kansanedustajanpaikkaa ja jäi 23 edustajan puolueeksi. Vuoden 2015 vaalitulokseen verrattuna tulos on todellinen romahdus, sillä tuolloin keskusta nousi eduskunnan suurimmaksi 49 kansanedustajan voimin. 2019 tiputusta tuli jo ennätykselliset 18 paikkaa.
Selitys löytyisi helposti hallitusvastuun tuomasta rasituksesta ensin oikeiston kanssa 2015–2019, sitten vasemmiston kanssa 2019–2023.
Entinen puoluesihteeri, valtiotieteen tohtori Pekka Perttula varoittaa tekemästä tällaisia nopeita johtopäätöksiä.
– Missään tapauksessa helpoin selitys ei ole oikea selitys.
Hänen mukaansa keskustan on kysyttävä monta kertaa ”miksi”.
– Helpoin selitys on pääministerivaali tai väärä kaveriporukka hallituksessa. No miksi oltiin väärässä porukassa? Miksi ei oltu ensimmäistä kertaa 32 vuoteen pääministerivaaleissa?
– Oli keli mikä tahansa, hyvä hiihtäjä pärjää, Perttula sanoittaa Suomenmaalle.
Peruslähtökohta on, että aina kun mennään eteenpäin, pitää katsoa taaksepäin, Perttula toteaa.
– Keskustasta keskustellaan, haluaa keskusta sitä tai ei. Kun keskustelua käydään, on parempi, että keskusta ottaa aloitteen itse. Sekä pohtien omaa tilannettaan että asemoiden puoluetta yhteiskunnalliseen tilanteeseen ja puoluekenttään. Sitten nähdään, missä on lähdetty menemään vikaan ja miksi puolueen tila on mikä on.
– Kritiikkiä ei pidä pelätä. Sitä pitää pelätä enemmän, että kritiikkiä ei tule. Asenne on tärkein, keskustelua pelkäämätön asenne, keskustelua liikkeelle laittava ja keskustelemaan rohkaiseva asenne.
Arviot saavat mennä myös vähän metsään.
– Pohja-arvio pitää tehdä jonkun. Sen ei tarvitse olla oikea, ja se elää ja muuttuu, mutta pohjaesitys on tehtävä. Se on tärkeä puolueen sisäisessä keskustelussa, entinen puoluesihteeri korostaa.
Kun rajataan sitä, miltä ajalta arvio on tehtävä, Perttula puhuu pitkistä aikaväleistä.
– Hyvä rajaus on tietysti 2000-luku. 2010-luku aivan ehdottomasti. Mutta voisi sanoa myös, että pitää mennä 120 vuotta taaksepäin ja katsoa arvoja ja asioita, jotka nousevat puolueen perustamisesta esille, ja joita sieltä kannattaa nostaa nytkin sekä tuoda ne 2000-luvun tilanteeseen.
Yhteiskunnallinen ja puoluekentän muutos on arvioitava vahvasti. ”Arvaa oma tilasi, anna arvo toisillekin”, Perttula lainaa sanontaa.
– Taaskaan ei voi olla selitys, että kun on perussuomalaiset. Kysymys on se, miksi perussuomalaiset syntyi ja onko keskusta itse antanut tälle tilaa ja mahdollisuutta.
Etelän kasvualueetkaan eivät voi olla kaiken kattava selitys. ”Ontto hokema” kaupunkeihin menemisestä pitää Perttulan mielestä lopettaa.
– Me olimme kaupungeissa.
Perttula muistuttaa, että vuoden 2003 eduskuntavaaleissa keskusta sai hyvän kannatuksen Helsingissä ja Uudellamaalla. Kansanedustajia saatiin ainoaksi jääneen kerran Helsinkiin kaksi ja Uudellemaalle viisi. Kumpikin vaalipiiri oli tuolloin myös kansanedustajien määrältään jonkin verran pienempi kuin nykyään.
Jo 1991 oli hyvä etelän kaupunkien vuosi keskustalle. Silloin Turun vaikutuksesta huolimatta tai osin sen avulla Varsinais-Suomesta nähtiin ainutkertaiset neljä keskustalaista kansanedustajaa.
Myös etelän kunnallisvaltuustoissa oli enemmän keskustalaisia kuin aiemmin tai myöhemmin. Perinteisesti äärimmäisen vaikeassa Helsingissä keskustalla oli neljä valtuutettua sekä vuoden 2000 että vuoden 2004 vaalien jälkeen. Sama lukema oli tosin kerran saavutettu jo vuonna 1988.
– Nyt selitetään helposti se, kuinka vaikeaa on, kun Suomi on valunut alaspäin. Keskustakin oli kaupunkipuolue, mutta jotain tapahtui. Mitä tapahtui? On hyvä käydä lävitse, onko sellaista, jolla selitetään, miksi tässä tilanteessa ollaan.
Päällä olevaa hallituskysymystäkin pitää lähestyä Perttulan mielestä syvällisen pohdinnan kautta ja ennakoiden.
Oppositio on kuitenkin käytännössä välttämättömyys. Keskustan kenttä ja johto on sanonut sen erittäin selvin sanoin. Perttula korostaa tässäkin kysymyksessä sitä, että perusteet on oltava kirkkaina mielessä.
– Puhutaan, että keskustan pitäisi mennä hallitukseen. Että keskustan on ajateltava olevansa hallituskelpoinen. Mutta onko keskusta hallituskykyinen? Tämä kysymys liittyy huhtikuun aikana syntyvään asetelmaan, ja on osa keskustan arviointia ja asemointia.
Vuoden 2019 hallitukseenmenoakin voi olla liian helppoa syyttää virheratkaisuksi, vaikka se sitä oli Perttulankin mielestä.
– Mutta oliko tapa, jolla se tehtiin, väärä? Kokivatko suomalaiset silloin vääränä, että kansanvaltainen puolue, joka aina korosti vaalien merkitystä ja joka kärsi ennätystappion, meni hallitukseen?
– Nyt keskustan luonne näyttäytyy valtapoliittisena kompromissina. Että keskusta on valmis hallitukseen kuin hallitukseen, sanoo kansa mitä tahansa.
Perttula huomauttaa, että keskustelujen hetki on nyt. Syvälliset keskustelut ja arviot uhkaavat unohtua vaalien alla, ja vaalit ovat edessä jo ensi vuonna. Perttula harmittelee, että liian usein kriittinen keskustelu työnnetään taka-alalle, koska vaaleihin halutaan myönteisen sävyn viesti.
Kehityskeskustelu vaatii parkkiintunutta nahkaa, kyvykkyyttä sietää kritiikkiä ja antaa sille arvoa. Keskustan organisoituminen täytyy Perttulan mielestä käydä perusteellisesti läpi. Esimerkiksi selitys, että keskusta ei vain pärjää somejulkisuudessa, ei riitä.