Ensimmäiset suomalaismepit valittiin 30 vuotta sitten – eduskunnasta koottiin kokenut porukka
Suomalainen poliittinen järjestelmä ”eurooppalaistui” tuntuvasti tasan 30 vuotta sitten, kun ensimmäiset suomalaiset europarlamentaarikot valittiin eduskunnassa 25. marraskuuta 1994.
Valinnan teki eduskunnan puhemiesneuvosto eduskunnan voimasuhteiden perusteella, koska vaalikausi oli Euroopan parlamentissa kesken.
Suomi sai EU-parlamentista 16 paikkaa, joille lähetettiin pääosin kokeneita edustajia. Monet heistä olivat jo lopettelemassa poliitikon uraansa.
Silloinen pääministeripuolue keskusta lähetti Brysseliin Timo Järvilahden, Seppo Pelttarin, Olli Rehnin, Paavo Väyrysen ja Mirja Ryynäsen.
Kokoomuksessa vaihtui ministeri, kun asuntoministeri Pirjo Rusanen lähti europarlamenttiin, ja Anneli Taina siirtyi hänen tilalleen. Kokoomuksen ensimmäiseen EU-joukkoon valittiin myös kansanedustajat Ritva Laurila, Riitta Jouppila ja Kyösti Toivonen.
SDP:n ensimmäiset europarlamentaarikot olivat Ulpu Iivari, Riitta Myller, Saara-Maria Paakkinen ja Mikko Rönnholm.
Myös RKP:n Elisabet Rehn lähti Brysseliin, ja hänet paikkasi puolustusministerinä ensimmäisen kauden RKP-edustaja Jan-Erik Enestam. Vihreiden edustajaksi valittiin Heidi Hautala ja vasemmistoliiton ensimmäiseksi mepiksi Marjatta Stenius-Kaukonen.
Vuonna 1996 käytyjen eurovaalien jälkeen meppeinä jatkoivat joukosta keskustan Paavo Väyrynen ja Mirja Ryynänen, SDP:n Riitta Myller ja vihreiden Heidi Hautala.
Ensimmäiset mepit joutuivat taistelemaan muun muassa äidinkielensä puolesta parlamentin istunnoissa. Myös europarlamentin hövelisti myönnetyistä kulukorvauksista riitti puhetta.
Keskustan Mirja Ryynänen muisteli Savon Sanomille 10 vuotta sitten, ettei päätös lähteä Brysseliin ollut helppo, koska eduskuntavaalit olivat tulossa. Ryynänen laski olevansa niissä vahvoilla, mutta syksyn 1996 EU-vaalit vaativat riskinottoa.
Ryynäsen mukaan kansainväliset tehtävät olivat kuitenkin kiinnostaneet aina. Myös perheen kannustus vaikutti päätökseen.
Kokoomuksen Kyösti Toivosen mukaan Suomen liityttyä EU:hun parlamentti uusi ensimmäisenä kaikki karttansa, joissa ei ollut mitään Tukholman pohjoispuolelta.
– Saimme käteemme ensi kertaa kännykät, sellaiset isot mötikät, Toivonen muisteli Savon Sanomille 2014.