Ensimmäinen autolautta Suomesta Ruotsiin mullisti matkailua – sitä ennen se osallistui Normandian maihinnousuun
Viking Linen laivoilla matkusti kesä–elokuussa lähes 1,8 miljoonaa matkustajaa, ja monet lomakauden lähdöistä oli myyty loppuun jo hyvissä ajoin, laivayhtiö tiedottaa.
Tallinnan risteilyjen kasvu oli suurinta, ja Ruotsiin suomalaismatkustajia veti muun muassa poikkeuksellisen edullinen kruunun kurssi.
Tämän vuoden kesä-elokuussa laivayhtiön Turku–Maarianhamina–Tukholma-risteilyillä seilasi 801 919 matkustajaa ja Helsinki–Maarianhamina–Tukholma-reitillä 218 752 matkustajaa.
Ensimmäinen autolautta Suomen, Ahvenanmaan ja Ruotsin välillä oli S/S Viking, joka aloitti liikenteen Turun saaristosta Korppoosta Galtby–Maarianhamina–Gräddö-reitillä 1. kesäkuuta 1959.
Matkustuspainetta riitti, sillä Pohjoismaiden passi- ja viisumipakko oli poistunut vuonna 1954.
Maarianhaminalainen yhtiö Rederi Ab Vikinglinjen osti S/S Vikingin vuonna 1959, mutta se oli rakennettu Skotlannissa jo vuonna 1924.
Laiva kulki alkujaan nimellä Dinard. Se oli muun muassa Britannian laivaston käytössä, sairaalalaivana ja osallistui jopa Normandian maihinnousuun 6. kesäkuuta 1944.
99 metriä pitkä lautta pystyi kuljettamaan 88 henkilöautoa, Viking Line kertoo historiikissään.
Keulaporttia siinä ei ollut, mutta merkittävä parannus oli, ettei autoja enää tarvinnut vinssata laivan kannelle. S/S Vikingillä oli ramppi, jota pitkin sekä henkilöautot että rekat voitiin ajaa laivan kannelle. Lippujen hinnat olivat alhaiset ja perheet pääsivät kohtuullisella hinnalla autolomalle.
Siljavarustamon moottorilaiva Skandia oli kuitenkin Suomen ensimmäinen oikea autolautta, jossa oli läpiajettava autokansi. Se rakennettiin Suomessa vuonna 1961.
Autolauttaliikenne kehittyi nopeasti 70- ja 80-luvuilla perinteisestä autolauttakonseptista nykyisiksi loisteliaiksi risteilyaluksiksi.
Helsingin Sanomat kirjoitti 15. marraskuuta 1987 siitä, kuinka Suomen ja Ruotsin väliä sahaavat jättilautat vaihtuvat tiuhaan tahtiin. Ne myyvät yhä enemmän ”elämyksiä” ja vähemmän matkaa perille, lehti kirjoitti.
Monilla laivareiteillä menee nykypäivänä hyvin, mutta Helsinki–Tukholma-linja on taloudellisesti hankala yhtälö. Sillä reitillä kulkevat Vikingin ja Siljan laivat olivat loisteliaita 1990-luvun alussa, mutta eivät enää.
Kauppalehti kertoo, että laivojen ikä kertoo paljon reitin ongelmista. Helsinki–Tukholma-reitti on hidas eikä se pärjää kilpailussa.
– Laivalla tehdään yleensä kahden yön risteilyjä, eli matkustajat vaihtuvat 48 tunnin välein. Turun-linjalla reissu kestää 23 tuntia, eli laivalle tulee kerran vuorokaudessa uudet ihmiset syömään, juomaan ja ostamaan, lehti vertaa.
– Helsingin-laivat myös makaavat päivän satamassa, ja silloin laivan tuotto on lähellä nollaa. Samoin kuin lentoliikenteessä, laivatkin tuottavat rahaa lähinnä liikkuessaan.