Ennakkoon äänestäminen on vilkasta – mutta hiljeneekö samalla varsinainen vaalipäivä? 

Ennakkoäänestys eduskuntavaaleissa on jatkunut vilkkaana. Torstaina kello 15:een mennessä jo yli yhdeksän prosenttia äänioikeutetuista oli äänestänyt ennakkoon, ilmenee oikeusministeriön tieto- ja tulospalvelusta. Ennakkoäänestys alkoi eilen.

Vilkas ennakkoäänestys saattaa ennakoida myös entistä korkeampaa äänestysprosenttia, arvioi vaalitutkija, yliopistonlehtori Sami Borg Tampereen yliopistosta. Korkeampi äänestysprosentti taas voi Borgin mukaan parantaa etenkin demareiden, vihreiden ja perussuomalaisten vaalimenestystä.

– Kaikki kolme ovat niitä puolueita, joilla on tunnetusti vaikeuksia saada kannattajansa täysimääräisesti vaaliuurnille, sanoo Borg.

Ainakin mielipidekyselyjen perusteella vihreiden, demarien ja perussuomalaisten suosio on ollut nousussa. Varmuutta siitä, mitä puolueita mahdollinen äänestysinnon lisääntyminen lopulta suosii, ei Borgin mukaan kuitenkaan ole.

– Kaikki järkevät vastaukset tähän kysymykseen ovat ehdollisia, hän sanoo.

Ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä eli eilen äänensä antoi lähes 240 000 suomalaista eli 5,6 prosenttia äänioikeutetuista.

Viime eduskuntavaaleissa vuonna 2015 ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä äänesti 4,6 prosenttia äänioikeutetuista. 

– Määrä nousi prosenttiyksikön, joka ei ole pieni muutos. Olen toiveikas, että äänestysprosentti voisi nousta parikin prosenttiyksikköä, arvioi Borg.

Viime aikoina lähes puolet äänistä on annettu ennakkoäänestyksessä. Yhden prosenttiyksikön nousu ennakkoäänestysaktiivisuudessa ennakoisi siis sitä, että äänestysprosentti kaikkiaan nousee kaksi prosenttiyksikköä.

Ennakkoäänestyksen suosio on hiljalleen kasvanut: vuoden 2011 eduskuntavaaleissa ennakkoäänten osuus oli 45 prosenttia, vuoden 2015 vaaleissa 46 prosenttia.

Borgin mukaan mahdollista on sekin, että äänestysprosentti ei ole nousussa, vaan meneillään on siirtymä varsinaisesta vaalipäivästä ennakkoäänestykseen.