Valtiovarainministeriö: Suomen julkista taloutta vahvistettava kuudella miljardilla ensi vaalikaudella – "Riski julkisen talouden umpikujasta on todellinen"
Suomen julkista taloutta on tarpeen vahvistaa kuuden miljardin euron verran tulevalla vaalikaudella ja lisäksi kolmen miljardin euron verran sitä seuraavalla vaalikaudella. Näin arvioi valtiovarainministeriö (VM) tänään julkaistussa virkamiespuheenvuorossa.
Ministeriön mukaan suorilla sopeutustoimilla eli menoleikkauksilla ja veronkiristyksillä on keskeinen rooli julkisen talouden nopeassa vahvistamisessa.
Lisäksi VM peräänkuuluttaa talouskasvua vauhdittavia rakenteellisia uudistuksia. Ne voivat pidemmällä aikavälillä vähentää tarvetta menoleikkauksille ja veronkorotuksille.
VM myöntää, että sopeutustoimet ja uudistukset voivat heikentää monien hyvinvointia lyhyellä aikavälillä.
– Suomen julkisen talouden nopeaa vahvistamista ei ole mahdollista tehdä niin, ettei se lainkaan tuntuisi monen suomalaisen arjessa, VM:n virkamiehet kirjoittavat.
Jos julkisen talouden vahvistamista lykätään, johtaa se ministeriön mukaan siihen, että myöhemmin tarvitaan vielä suurempia sopeutustoimia.
– Väestön ikääntyminen heikentää julkista taloutta. Tulevien vuosien kriisit voivat johtaa tilanteeseen, jossa on pakko tehdä äkillisiä päätöksiä merkittävistä säästöistä. On kuitenkin tiedossa, miten voimme välttää tämän riskin toimimalla ajoissa, sanoo VM:n talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja tiedotteessa.
Eduskuntavaalien alla julkaistavassa VM:n virkamiespuheenvuorossa käsitellään tulevan vaalikauden talous- ja hallintopolitiikan lähtökohtia. Puheenvuorossa VM:n virkakunta esittää oman asiantuntijanäkemyksensä. Vastaavia puheenvuoroja on julkaistu vuodesta 1991.
VM:n mukaan Suomen päättäjät ovat vaikeiden valintojen edessä. Syynä on talouskehityksen ja julkisen talouden pitkäaikainen heikkous.
Ministeriö viittaa muun muassa väestön ikääntymiseen ja julkisen talouden alijäämäisyyteen. Tällä hetkellä talousnäkymiä varjostaa etenkin energian kallistuminen.
– Korkotaso on noussut, ja julkinen velka on kasvanut yli 70 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Riski julkisen talouden umpikujasta tulevina vuosina on todellinen, virkamiespuheenvuorossa sanotaan.
Jos julkista taloutta vahvistetaan yhteensä yhdeksän miljardin edestä kahden vaalikauden aikana, kuten VM esittää, olisi Suomen julkinen talous sen jälkeen tasapainossa.
Tässä skenaariossa julkisen talouden velkasuhde laskisi hitaasti ja pysyisi lähitulevaisuudessa 70 prosentin tuntumassa, ministeriö ennakoi.
Myös kestävyysvaje olisi lähes korjattu, eli julkiset tulot kattaisivat melkein kokonaan julkiset menot pitkällä aikavälillä.
Valtiovarainministeriön mukaan julkisen talouden vahvistaminen edellyttää menosäästöjen ja rakenteellisten uudistusten lisäksi myös verotuksen kiristämistä.
Kokonaisveroasteen ei silti VM:n mukaan tarvitse juurikaan nousta, koska ilman uusia toimia sen ennustetaan laskevan tulevina vuosina. Tämä johtuu valmiste-, auto- ja ajoneuvoverotulojen pienentymisestä.
VM:n virkamiespuheenvuoro ei sisällä yksityiskohtaista listaa toimista, joilla Suomen julkinen talous vahvistuisi kuudella miljardilla ensi vaalikauden aikana.
Joitakin suosituksia ministeriö kuitenkin antaa. VM ei kiristäisi työn verotusta vaan etsisi verotulojen lisäyksiä muualta.
Esimerkiksi alennettujen arvonlisäverokantojen korottaminen tai niistä luopuminen voisi olla perusteltua, virkamiehet katsovat. Ministeriön mukaan alennettujen arvonlisäverokantojen kautta myönnetään merkittävä määrä verotukea, joka ei kohdistu tehokkaasti.
VM:n mukaan Suomessa tarvitaan merkittäviä työllisyyttä ja tuottavuutta parantavia uudistuksia.
– Rakenteellisten uudistustenkin osalta on selvää, ettei uudistaminen ole kivutonta, VM sanoo.
Ministeriö pyrkisi vahvistamaan työllisyyttä tekemällä muutoksia työttömyysturvaan.
– Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että päivärahakauden enimmäiskesto sidotaan työssäolon pituuteen sekä luovutaan erilaisista ikäsidonnaisista poikkeuksista kuten eläkeputken jäljelle jääneistä osista, VM kirjoittaa.
Virkamiespuheenvuorossa nostetaan esiin myös korkeakoulujen lukukausimaksut. VM:n mukaan lukukausimaksujen tekeminen mahdolliseksi olisi yksi keino tukea korkeakoulujärjestelmän roolia osaamisen vahvistamisessa.
Samalla opintoetuusjärjestelmää pitäisi VM:n mukaan uudistaa tavalla, joka suojaisi lukukausimaksujen mahdollisilta haittavaikutuksilta.
