Ulkomaalaistaustaisten vanhempien lapset ovat Suomessa muita lapsia heikommassa asemassa, selviää tutkimuksesta
Suomessa syntyneiden toisen polven ulkomaalaistaustaisten kotiolot ovat monella hyvinvoinnin osa-alueella heikommat kuin kantasuomalaisilla, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Nuorisotutkimusverkoston tänään julkaistusta tutkimuksesta.
Toisen polven ulkomaalaistaustaiset nuoret ovat menestyneet keskimäärin heikommin peruskoulussa, ja heidän osuutensa lastensuojelutapauksissa ja osin myös mielenterveysongelmissa on korostunut.
Tutkimuksessa tarkasteltiin kaikkia Suomessa vuonna 1997 syntyneitä lapsia syntymästä täysi-ikäisyyteen saakka. Seurannassa oli lähes 60 000 lasta, joista noin seitsemällä prosentilla vanhemmat tai toinen vanhempi oli syntynyt ulkomailla.
Suurin osa tarkastellusta ikäluokasta varttui vanhempien taustasta riippumatta turvallisessa ja kasvua tukevassa ympäristössä. Keskeinen havainto kuitenkin on, että ulkomaalaistaustaisten perheiden tulot ja koulutustaso olivat heikommat ja perheen pitkäaikaiset toimeentulovaikeudet yleisempiä kuin kantasuomalaisilla verrokeilla.
Tutkimus ilmaisee huolensa lapsiköyhyydestä, joka vaikuttaa perheen mahdollisuuksiin tukea lapsen kasvua ja kehitystä. Keinoksi lapsiköyhyyden torjumiseen tarjotaan vanhempien aseman parantamista.
– Vanhempien taloustilanne vaikuttaa monin tavoin perheen mahdollisuuksiin tukea lasten kasvua. Siksi vanhempien koulutus ja työllistyminen ovat avainasemassa, kun pyritään varmistamaan lapsille yhdenvertaisia lähtökohtia, THL:n erikoistutkija Antti Kääriälä sanoo tiedotteessa.
Tutkimuksen mukaan ulkomaalaisilla vanhemmilla taloudellinen huono-osaisuus ei vaikuta olevan yhtä voimakkaasti yhteydessä esimerkiksi terveyden- ja mielenterveyden ongelmiin kuin kantasuomalaisilla vanhemmilla.
– Huono-osaisuuden periytymisen ehkäisemiseksi onkin riippumatta vanhempien syntymävaltiosta tärkeää tukea vanhempia, jotka kasvattavat lapsiaan kuormittuneissa tilanteissa, tutkimuksen johtopäätöksissä todetaan.