Tutkimus: Nato on suomalaisille kovan turvallisuuden tuottaja, ei samanmielisten arvoyhteisö
Selvä enemmistö suomalaisista katsoo Naton ajavan asiansa sotilaallisen pelotteen tuottajana, mutta puolustusliittoa ei pidetä enää samanmielisten arvoyhteisönä. Tällaisen päätelmän voi tehdä NATOpoll-tutkimushankkeen tiistaina julkaistusta raportista.
NATOpoll-kyselyyn huhtikuussa vastanneista 73 prosenttia äänestäisi nyt Naton jäsenyyden puolesta. Neljä viidestä katsoo Nato-jäsenyyden lisänneen Suomen turvallisuutta.
Nato-kannatuksen lasku on jatkunut, mutta loivempana kuin vuoden takaisessa edellisessä kyselyssä.
Tutkijoiden mukaan presidentti Donald Trumpin uhkaukset vetäytyä Natosta eivät näytä vaikuttaneen suomalaisten käsitykseen Natosta kovan turvallisuuden tuottajana.
Vain kolmannes suomalaisista luonnehtisi Natoa liberaalien demokratioiden arvoyhteisöksi. Tutkijoiden mukaan näyttää siltä, että Natoa ja Suomen jäsenyyttä arvioidaan ensisijaisesti realismin, ei arvojen näkökulmasta.
Epäluottamus Yhdysvaltoja kohtaan on edelleen vahvistunut. Noin neljä viidestä suomalaisvastaajasta on sitä mieltä, ettei Yhdysvaltain valmiuteen puolustaa eurooppalaisia liittolaisia voi luottaa ainakaan Trumpin ollessa presidenttinä. Suomen ja Yhdysvaltain kahdenväliseen puolustusyhteistyösopimukseenkaan ei luota kuin joka neljä vastaaja.
Laajasta epäluottamuksesta Yhdysvaltoihin kertoo myös se, että vähintään neljä viidestä kyselyn vastaajasta haluaisi vähentää riippuvuutta Yhdysvalloista niin ase- kuin it-teknologiassa. Heidän mielestään vastaavia tuotteita pitäisi hankkia Euroopasta tai samanmielisiltä mailta muualta.
Nato-jäsenyyteen olennaisesti kuuluvaan ydinasepolitiikkaan ja -pelotteeseen suomalaiset suhtautuvat tutkijoiden mukaan aiempaa myönteisemmin, mutta tietyin rajauksin.
Yli puolet kyselyn vastaajista kannattaa eurooppalaisen ydinpelotteen vahvistamista sekä Suomen osallistumista Naton ydinaseharjoituksiin. Hieman useampi kannattaa kuin vastustaa ydinaseiden kuljetuksen sallimista Suomen kautta.
Noin kolme neljäsosaa vastaajista sen sijaan haluaa Suomen laativan muiden Pohjoismaiden tavoin poliittisen linjauksen siitä, että Suomeen ei sijoiteta ydinaseita rauhan aikana. Sellainen sisältyykin hallituksen viime kuussa eduskunnalle antamaan ulko- ja turvallisuuspoliittiseen ajankohtaisselontekoon.
Melkein 80 prosenttia kyselyn vastaajista on sitä mieltä, että ydinaselainsäädännön muutoksia tulee valmistella parlamentaarisesti kaikkien eduskuntapuolueiden kesken.
Kyselyn perusteella suomalaisten enemmistö näkee sääntöihin perustuvan kansainvälisen järjestyksen jo korvautuneen Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan etupiiripolitiikalla.
Kolme neljäsosaa vastanneista on sitä mieltä, ettei Euroopan tule tässä tilanteessa tinkiä omista arvoistaan vaan sen on puolustettava seurauksista riippumatta valtioiden itsemääräämisoikeutta ja sopimusten sitovuutta.
Viime vuoden kyselyssä heikoksi paljastunut luottamus päättäjiin ei näytä korjaantuneen. Vain joka viidennen vastaajan mukaan suomalaiset päättäjät ovat kykeneviä tuottamaan pitkäjänteisiä ratkaisuja, ja vain neljäsosa luottaa päättäjien kykyyn hallita nykyistä monien kriisien toimintaympäristöä.
Taloustutkimuksen toteuttamaan NATOpoll-kyselyyn vastasi 3 141 iältään 15–93-vuotiasta suomalaista 31.3–14.4 välisenä aikana. Aineiston virhemarginaali on noin 1,8 prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.