Ennätysmäärä lapsia ja nuoria jonottaa mielenterveyspalveluita yli kolme kuukautta – hoitovelka kiireettömään erikoissairaanhoitoon on jatkanut kasvuaan
Yhä useampi alle 23-vuotias lapsi ja nuori jonottaa mielenterveyspalveluita yli kolme kuukautta, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastoista. Hoitoon pääsyä odottavien määrä oli elokuun lopussa 789, mikä on ennätyslukema. Edellinen huippu oli viime vuoden heinäkuussa.
– Yli 90 vuorokautta odottaneita oli heinäkuun 2022 lopussa 773 eli luvut ovat aika lähellä toisiaan, kertoo THL:n tutkimusprofessori Jaana Suvisaari STT:lle.
Viime vuosina luvut ovat kuukausittain vaihdelleet jopa parilla sadalla, mutta merkittävämpi pompahdus tilastoissa tapahtui koronapandemian myötä. Vuoden 2019 elokuussa 156 lasta ja nuorta oli ollut jonossa yli kolme kuukautta.
– Koronapandemia aiheutti ruuhkautumista, mutta sittemmin on pahentunut myös henkilöstöpula. Julkisesta terveydenhuollosta on siirrytty yksityiselle puolelle, Suvisaari taustoittaa.
Koronan vaikutus näkyy myös, kun tarkastellaan hoitoa odottaneiden lasten ja nuorten kokonaismäärää, joka on ollut korkeimmillaan kesäkuussa 2021. Nyt määrä on palannut lähelle tyypillistä tasoa ennen korona-aikaa.
– Kesäkuussa 2021 jonossa oli 2 520 ja tämän vuoden elokuussa 1 071. Eli jos ajatellaan ylipäätään mielenterveyspalveluihin jonottavien lasten ja nuorten määrää, se on saatu vähenemään, mutta yli kolme kuukautta odottaneiden määrässä ei ole samaa myönteistä kehitystä. Pitkät hoitojonot ovat edelleen merkittävä ongelma, Suvisaari summaa.
Erikoissairaanhoidon jonotilanne on vain yksi näkökulma lapsia ja nuoria auttavaan mielenterveyspalveluiden järjestelmään, Suvisaari huomauttaa.
– Jonotilastot eivät kerro kokonaiskuvaa psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta. Tilastomme eivät myöskään näytä, mihin palveluihin tarkalleen ottaen jonotetaan. Usein tietyntyyppisten ongelmien palvelut ovat ruuhkautuneet pahemmin kuin yleinen lasten ja nuorten psykiatria.
THL:n tilastoraportti ynnää koko maan luvut, mutta lähempi tarkastelu paljastaa isoja alueellisia eroja.
Pohjois-Pohjanmaan ja Pirkanmaan hyvinvointialueilla yli kolme kuukautta hoitoa odottaneiden lasten ja nuorten määrä on ollut selvästi muita korkeampi koko kuluvan vuoden. Pohjois-Pohjanmaalla luku oli elokuussa 288 ja Pirkanmaalla 283.
– Alueellinen vaihtelu koko maata kattavien lukujen takana on tärkeä tiedostaa. Näyttäisi siltä, että ongelma ei koske koko maata vaan on hyvinvointialueita, joissa tilanne on erityisen haasteellinen. Niissä tehdään hartiavoimin töitä, että tilanne korjaantuisi, Suvisaari toteaa.
– Yleisesti ajattelisin, että alueet ovat pystyneet purkamaan koronapandemian seurauksena syntyneitä jonoja, mutta uskoakseni henkilöstöpula on suurin syy, jos siinä ei ole onnistuttu. Se on hyvinvointialueille hankala ongelma ratkaistavaksi, että miten julkisella sektorilla työskentely houkuttelisi ja motivoisi ammattilaisia.
Suvisaaren mukaan lapsia ja nuoria on ohjattu mielenterveyspalveluihin enenevissä määrin jo 15 vuoden ajan.
– Paine on kasvanut sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Näkisin, että tällä hetkellä tehdään paljon, että tilanne hoidon saatavuuden osalta paranisi.
Suvisaari mainitsee esimerkkinä perusterveydenhuollon ammattilaisten koulutuksen, joka opettaa lyhytkestoisia psykososiaalisia hoitomenetelmiä kuten vuorovaikutusohjantaa. Jos lasta tai nuorta voitaisiin auttaa jo perusterveydenhuollossa, häntä ei ohjattaisi tarpeettomasti jonottamaan erikoissairaanhoitoa.
– On isoja kansallisia hankkeita, joissa perusterveydenhuollon ammattilaisia koulutetaan auttamaan lapsia ja nuoria lähellä heidän arkeaan, esimerkiksi kouluterveydenhuollossa. Kun oireet huomataan, olisi tärkeää, että apu olisi saatavissa nopeasti eikä joutuisi olemaan jonossa pitkän aikaa.
Suvisaaren mukaan perusterveydenhuollon ammattilaisia on koulutettu ylipäätään tunnistamaan lasten ja nuorten tavallisia mielenterveyspulmia.
– Jos ongelma havaitaan jo varhain ja lievässä vaiheessa, monet voivat saada jo silloin avun. Mutta toki erikoissairaanhoito tarvitsee riittävät resurssit. Jos lapsen tai nuoren ongelmat ovat vaikeita, he tarvitsevat suoraan erikoissairaanhoitoa.
THL:n tilastojen mukaan hoitovelka kiireettömään erikoissairaanhoitoon jatkoi Suomessa kaiken kaikkiaan kasvuaan kesän aikana. Elokuun lopussa yli 177 000 potilasta odotti pääsyä kiireettömään erikoissairaanhoitoon hyvinvointialueilla, mikä on lähes 8 500 potilasta enemmän kuin huhtikuussa.
Jonottaneista noin 17 prosenttia eli yli 30 000 potilasta oli odottanut hoitoonpääsyä yli puoli vuotta. Yli puoli vuotta odottaneiden määrä kasvoi kesän aikana 9 400 potilaalla.
– Yli puoli vuotta odottaneiden määrä on kasvanut koko vuoden 2023 aikana tasaisesti. Hyvinvointialueet ratkaisevat parhaillaan jonojen purkamisen haasteita. Haasteita tuovat sekä hyvinvointialueiden aloittamiseen liittyvät prosessit sekä resurssipula, kertoo THL:n kehittämispäällikkö Pia Tuominen tiedotteessa.
THL:n mukaan yli puoli vuotta odottaneiden määrässä on suuria eroja hyvinvointialueiden välillä. Suhteellisesti eniten yli puoli vuotta odottaneita potilaita oli Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella ja vähiten Etelä-Savon hyvinvointialueella.
Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen lisäksi THL:n tilastoraportin päälöydöksiä ovat pitkät jonot kaihileikkaukseen sekä polven tai lonkan tekonivelleikkaukseen.
Elokuussa pääsyä kaihileikkaukseen odotti kaikkiaan liki 14 000 potilasta ja polven tai lonkan tekonivelleikkaukseen yli 15 000 potilasta.
– Kaihileikkausta odottaneiden kokonaismäärä on pysynyt pitkään korkeana. Polven tai lonkan tekonivelleikkausta odottaneiden määrä on jatkanut kasvuaan vuoden 2023 aikana, Tuominen toteaa.