Elsi Kataiselta siirtymäkauden CAP-raportissa täystyrmäys maatalouden leikkauksille: "Tukiohjelmia jatkettava nykysääntöjen mukaan"
Pääneuvottelijana yhteisen maatalouspolitiikan siirtymäkauden asetuksessa toimiva europarlamentaarikko Elsi Katainen (kesk./Renew Europe) on julkaissut raporttinsa.
Sen pohjalta EU-parlamentin poliittiset ryhmät aloittavat neuvottelut Euroopan parlamentin kannaksi.
Katainen esittää, että siirtymäkaudella jatketaan nykyisillä maatalouspolitiikan säännöillä.
– Lopullinen päätös siirtymäasetuksen sisällöstä tehdään aikaisintaan keskikesällä. Ensi vuoden tilaukset ja investointipäätökset taas tehdään maatiloilla jo paljon aikaisemmin. Siksi ainoa vaihtoehto on jatkaa nykyisillä tukipolitiikan säännöillä, Katainen linjaa.
Kataisen raportti tyrmää EU-komission ehdottamat leikkaukset maatalouden rahoitukseen.
– Tuottajien tulot ovat jo nyt selvästi alempana muihin toimialoihin verrattuna, minkä vuoksi leikkauksia ei voi hyväksyä. Parlamenttiryhmät ovat tästä yhtä mieltä. Vetoan raportissani EU:n perussopimukseen, jossa unionin toiminnan yhtenä perustana on riittävän elintason turvaaminen viljelijälle, Katainen kertoo.
Raportissa luodaan pohjaa vahvemmalle maaseudun kehittämisen kansalliselle rahoitukselle, mikäli komission esittämät leikkaukset toteutuvat.
– Valmistelin raporttiini lakikirjaukset, joiden avulla jäsenmaat voivat rahoittaa mahdolliset leikkaukset kansallisista varoista, mitä myös Suomen hallitusohjelma tukee. Näin turvataan niin maaseudun kehittäminen kuin suunniteltujen ympäristötoimien rahoitus, Katainen linjaa.
Siirtymäkauden pituudeksi Katainen ehdottaa yhdestä kahteen vuotta riippuen siitä, saavutetaanko sopu uuden ohjelmakauden CAP-säännöistä ja EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä kesäkuun 2020 loppuun mennessä.
– Kahteen vuoteen varautuminen on realismia. On kuitenkin luotava uskoa siihen, että EU pystyy tekemään päätöksiä uudesta rahoituskehyksestä ja maatalouden ohjelmakaudesta ajallaan, Katainen sanoo.
Elsi Katainen ehdottaa raportissaan kansallisten tukiohjelmien jatkamista nykysääntöjen mukaan, mihin sisältyy Etelä-Suomen kansallisen tuen jatko.
– En käsitä, miksi EU:n komissio jätti elintärkeän Etelä-Suomen kansallisen tuen eli vanhan 141-tuen siirtymäasetuksen ulkopuolelle, vaikka perusteluna koko säännöstölle on nykysääntöjen jatkaminen. Toivon, että avaukseni luo paremmat edellytykset tuen jatkumiselle myös uudella ohjelmakaudella, Katainen toteaa.
Hän haluaa antaa jäsenmaille mahdollisuuden lisätä teknisen avun osuutta siirtymäkauden aikana, kun uusia maatalouden strategiasuunnitelmia valmistellaan. Raportti kehottaa aloittamaan uuden ohjelmakauden valmistelun ajoissa sekä ottamaan viljelijät ja alan järjestöt mukaan prosesseihin, kuten Suomessa on tehty.
Euroopan parlamentti muodostaa kantansa siirtymäajan lainsäädäntöön kesään 2020 mennessä, minkä jälkeen käydään EU:n komission, neuvoston ja parlamentin väliset kolmikantaneuvottelut. Neuvotteluissa EU-parlamenttia edustaa Elsi Katainen.
EU:n maatalouspolitiikka vaikuttaa suoraan kahdeksan miljoonan viljelijän elinkeinoon sekä 500 miljoonan kuluttajan mahdollisuuksiin valita Euroopassa tuotettua ruokaa. Noin kolmasosa unionin varoista käytetään maatalouteen.