Elokuussa saa järjestää suuren tapahtuman sisälläkin, mutta etenkin kansainväliset tapahtumat ovat vielä kiven alla – "Kyllähän tämä ala on lyöty aika maan rakoon"
Yli 500 hengen tapahtumat sallitaan sisätiloissa jälleen elokuun alusta alkaen, mutta tapahtumajärjestäjille syksyn tilanne on yhä kinkkinen.
Joitakin suuria yleisötapahtumia järjestetään heti rajoitusten salliessa, mutta syksyn näkymät ovat alalla yhä monin paikoin epävarmat.
Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry:n hallituksen puheenjohtaja Juha Rahko kertoo STT:lle, että elo- ja syyskuu ovat suurten tapahtumien osalta vielä melko hiljaisia.
Enemmän vipinää tapahtumakentällä alkaa olla lokakuusta lähtien, jolloin rajoitukset olisi tarkoitus lopullisesti purkaa tautitilanteen salliessa.
Rajoitustoimien asettamisen ja purkamisen ripeä aikataulu ei Rahkon mukaan istu tapahtumajärjestäjien maailmaan. Alalla ei pystytä reagoimaan suuriin muutoksiin kovin nopeasti.
– Kaikki, mitä teemme, suunnitellaan vähintään puoli vuotta etukäteen. Yleensä jo vuosi–puolitoista vuotta etukäteen aletaan tekemään varauksia ja rakentamaan tapahtumaa.
Rahkon mukaan olisi liian positiivinen ilmaus, että korona on saanut tapahtuma-alan polvilleen.
– Kyllähän tämä ala on lyöty aika maan rakoon. Meidän toimintamme laitettiin ensimmäisenä kiinni, ja meidän rajoitteemme luultavasti poistetaan viimeisinä.
Messukeskuksen toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen sanoo, että heidän osaltaan syksyn ohjelma näyttää jo melko normaalilta. Lähinnä kansainvälisiä tapahtumia on jouduttu siirtämään myöhemmäksi tai järjestämään kokonaan virtuaalisina.
– Meidän alallamme yleisestikin uskotaan, että toimiala lähtee uudelleen nousuun kansallisista tapahtumista, Vepsäläinen sanoo.
Ensimmäinen isompi tapahtuma pidetään elokuun lopussa, kun Messukeskuksessa järjestetään Kongressimessut.
Tapahtumassa oli viime vuonna noin 2 000 kävijää. Kovia kävijätavoitteita tämän syksyn tapahtumiin ei Vepsäläisen mukaan ole asetettu, koska asiakkaiden ja henkilöstön turvallisuus on tärkein asia.
Tapahtumissa voidaan käyttää turvatoimina esimerkiksi portaittaisia sisääntuloaikoja ja esimerkiksi riskiryhmille voidaan varata aamuaikoja.
Myös kulkusuuntia voidaan määritellä ruuhkien välttämiseksi, ja tarvittaessa voidaan ottaa käyttöön lisätiloja.
Tapahtumajärjestäjät kertovat, että maskipakkoa kävijöille tai henkilökunnalle ei ole, mutta suojamaskeja on tapahtumissa saatavilla.
– Toimialalla tehtiin omavalvontaohjeet, joissa on määritelty tärkeimmät noudatettavat turvallisuusohjeet. Messut vertautuvat ympäristöltään kauppakeskuksiin sillä erotuksella, että voimme tehokkaasti kontrolloida, missä tahdissa ja miten asiakkaita tulee sisään, Vepsäläinen kertoo.
Kesäkuussa tapahtuma-alalla tehtiin yhteinen asiakastutkimus, jossa lähes 9 000 vastaajasta 74 prosenttia vastasi haluavansa heti messuille. Asiakkaat siis todella odottavat messuja, Vepsäläinen sanoo.
Tampere-talon toimitusjohtaja Paulina Ahokas kertoo, että syksyllä on tiedossa jo runsaasti tapahtumia, mutta kuitenkin noin 25 prosenttia tavallista vähemmän.
Osa tapahtumista järjestetään joko osittain tai kokonaan etänä.
Tampere-talo sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä rahoitusta, ja Ahokkaan mukaan ilman sitä tapahtumien tekeminen ei olisi ollut mahdollista.
– Se on varmaa, että tapahtumia tullaan tekemään, ja ihmiset ovat kyllä myös käyneet lippuluukulla, vaikkakin huomattavasti vähemmän kuin aikaisemmin, Ahokas sanoo.
Fullsteamin toimitusjohtaja Tuomo Tähtinen sanoo, että elokuu on konserttien osalta hyvin haasteellinen myös siksi, että ravintoloiden rajoitukset estävät monien klubikeikkojen toteutumisen.
Kaikilla ravintolan asiakkailla tulee vielä elokuussa olla omat istumapaikat.
– Käytännössä se tekee lähes kaikkien keikkapaikkoina toimivien ravintoloiden liiketoiminnasta mahdotonta. Joitain ulkoilmatapahtumia elokuulle ainakin toistaiseksi näyttäisi olevan, mutta niiden todellinen kohtalo jää nähtäväksi.
Tähtinen painottaa, että tietoa rajoitusten purkamisesta tai jatkamisesta tulisi saada heti elokuun alussa. Toimintaa ei pystytä pitkään suunnittelemaan niin, että jokaiseen tapahtumaan tehdään tilanteen mukaan skaalautuvia vaihtoehtoja.
– Ilman jonkinnäköistä ennustettavuutta koko ala on tällä hetkellä aika lailla pysähdyksissä.
Fullsteamilla ei ole elokuussa tulossa omia tapahtumia, ja alkusyksyn osalta suunnitelmat ovat vielä auki.
Yritys on välittänyt joitakin edustamiaan kotimaisia artisteja muihin tapahtumiin, mutta Tähtinen ei kommentoi tilannetta artistien puolesta.
Moni artisti on joutunut kevään ja kesän aikana pitkälle keikkatauolle, ja Tähtisen mukaan artistit halajaisivat jo takaisin keikkailemaan.
– Monelle kesän keikkojen jääminen pois tarkoittaa toimeentulon kannalta merkittävää lovea. Siinäkin mielessä olisi tärkeää, että artistit hiljalleen pääsevät taas käynnistelemään keikkakoneita.
Ulkomaisten artistien kiertuejärjestelyt vievät aikansa, koska tautitilanteen tulisi ensin palautua Euroopassa sellaiseksi, että artistit pääsevät kiertämään riittävän laajasti ja turvallisesti.
Pelkkä rajojen aukeaminen Suomeen ei riitä. Tähtinen korostaakin kotimaisten artistien merkitystä tapahtumakentän elvyttäjinä.
– Suomessa ollaan siinä mielessä onnellisessa asemassa, että meillä on vahva kotimainen markkina ja paljon kotimaisia artisteja, jotka kiinnostavat yleisöjä. Uskon, että jos koronatilanne Suomessa pysyy hallussa, ala pystyy kohtuullisen hyvin käynnistämään toimintaansa.
Juha Rahko on huolissaan siitä, kuinka poikkeustilanteen pitkittyminen voi runnella tapahtuma-alaa pitkällä tähtäimellä.
Työntekijät voivat suunnata uusille urille omien päätöstensä tai taloudellisten konkurssien takia.
– Tällä alalla on isot alihankintaketjut, ja siellä on paljon mikroyrittäjiä ja itseään työllistäviä ihmisiä. Alan taloudelliset selviytymismahdollisuudet ovat todella rajalliset. Pelkäämme sitä, häviääkö alalta sitä hyvää osaamista, mitä meillä on Suomessa.
Myös tapahtumakalenterit menevät maailmanlaajuisesti uusiksi moniksi vuosiksi eteenpäin.
– Tapahtumat tältä vuodelta siirtyvät ensi vuoteen, ensi vuodesta siirtyy jotain tapahtumia vuodelle 2022, ja vuoden 2022 tapahtumat siirtyvät taas johonkin tulevaisuuteen. Tässä on kaiken kaikkiaan käynnissä iso myllerrys.
Toukokuun alussa perustettiin Tapahtumateollisuus ry, joka on ensimmäinen suuri tapahtuma-alan etujärjestö.
Rahko istuu yhdistyksen hallituksessa. Valtioneuvoston ja viranomaisten kanssa on hänen mukaansa keskusteltu siitä, että ala tarvitsisi omanlaisensa tukipaketin, jotta tapahtuma-ala saataisiin maan raosta jälleen jaloilleen.
Yhdistys toivoisi päättäjiltä myös lisää ennakoitavuutta tulevien päätösten suhteen.
– Ymmärrämme viranomaisia, koska tämä on kaikille uusi tilanne. Me jokainen opimme tässä monia asioita, ja toivottavasti teemme järkevämpiä päätöksiä tulevaisuudessa, Rahko toteaa.