Eläkeläisten toimeentulovaikeudet ovat tutkimuksen mukaan vähentyneet – Suomessa oli viime vuonna noin 1,6 miljoonaa eläkeläistä
Uuden, vielä julkaisemattoman tutkimuksen perusteella eläkeläisten kokemat toimeentulovaikeudet ovat vähentyneet, kertoo Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Liisa-Maria Palomäki.
– Työkyvyttömyyseläkeläisillä on selvästi muita eläkeläisiä enemmän toimeentulovaikeuksia. Vanhuuseläkeläisistä toimeentulo-ongelmia on eniten pienituloisilla ja terveysongelmista kärsivillä, Palomäki sanoo.
Uusien tietojen vertailukohtana on vastaava selvitys vuodelta 2017, jolloin vajaa puolet siihen vastanneista suomalaisista eläkeläisistä koki toimeentulonsa jossain määrin vaikeaksi ja 15 prosentilla oli vaikeuksia tavanomaisten menojensa kattamisessa.
Eläketurvakeskus aikoo kertoa uusista vastaavista luvuista tarkemmin marraskuun alussa, jolloin tuore tutkimus julkaistaan.
Eläketurvakeskuksen vuonna 2017 toteuttamaan kyselytutkimukseen osallistui vajaat 3 000 iältään 55–85-vuotiasta eläkeläistä. Uuteen, viime vuoden lopulla toteutettuun tutkimukseen osallistui noin 3 600 eläkeläistä.
Suomessa oli viime vuonna noin 1,6 miljoonaa eläkeläistä, joista 1,4 miljoonaa oli vanhuuseläkeläisiä.
Eläketurvakeskuksen ekonomistin Kati Ahosen mukaan vuokralla asuvat eläkeläiset kokevat toimeentulovaikeuksia selvästi omistusasunnossa asuvia enemmän.
Asumismenojen kattamisessa oli vuonna 2017 merkittäviä ongelmia 20 prosentilla vuokralla asuvista ja 5 prosentilla omistusasunnossa asuvista eläkeläisistä.
– Monet asuvat asunnoissa, jotka eivät vastaa heidän tarpeitaan. Asunto voi olla esimerkiksi liian työteliäs, suuri tai esteellinen tai sijaita kaukana palveluista. Silti muuttaminen on eläkeläisten keskuudessa hyvin harvinaista: vuonna 2017 muuttoaikeissa oli 4 prosenttia eläkeläisistä.
Yleisin muuttamisen estävä syy on Ahosen mukaan taloudellinen tilanne. Omistusasunnossa asuvista eläkeläisistä joka kymmenes koki vuonna 2017 muuttotarvetta, ja puolella heistä muuton estivät taloudelliset syyt. Vuokralla asuvista jopa 25 prosenttia koki muuttotarvetta, ja 14 prosentilla muuton estivät taloudelliset syyt.
Vuoden 2017 tutkimuksen mukaan joka kymmenes eläkeläinen oli tuolloin joutunut tinkimään lääkkeistä, terveydenhoitomenoista tai ruoan laadusta ja määrästä taloudellisten syiden vuoksi.
– Tämä luku kuvaa vakavia toimeentulo-ongelmia. Selvästi yleisempää on, että eläkeläiset joutuvat karsimaan muunlaisesta kulutuksesta, kuten matkailusta tai harrastuksista, erikoistutkija Palomäki sanoo.
Palomäki kertoo, että eläkeläiset ratkaisevat taloudellisia ongelmiaan useimmiten säästöjensä avulla. Pienempi osa eläkeläisistä on turvautunut lainan ottamiseen, omaisuutensa myymiseen tai saanut apua sukulaisiltaan tai ystäviltään. Toimeentulotuen tai muiden avustusten hyödyntäminen on yleisempää työkyvyttömyyseläkeläisten kuin vanhuuseläkeläisten keskuudessa.
Noin joka kymmenes 63–67-vuotias eläkeläinen käy töissä. Suurin osa työskentelystä on epäsäännöllistä ja osa-aikaista.
– Yleisin motiivi eläkeläisten työnteolle on työn mielenkiintoisuus. Noin puolet työssäkäyvistä eläkeläisistä haluaa lisäansioita voidakseen tehdä tai hankkia jotakin ylimääräistä, ja noin joka kymmenes työskentelee selkeästi taloudellisen pakon vuoksi, sanoo Palomäki.
Suurimmalle osalle suomalaiseläkeläisistä tärkein tulonlähde on työeläke. Jos työeläke jää matalaksi lyhyen tai katkonaisen työuran vuoksi, eläketurvaa täydentää kansaneläke.
Eläkeläisille, joiden työeläke ja kansaneläke jäävät alle laissa määritellyn eläketulorajan, maksetaan takuueläkettä. Takuueläke turvaa suomalaisille vähimmäiseläkkeen 837,59 euroa kuukaudessa, kertoo Palomäki.
– Takuueläkkeen saajia oli viime vuoden lopulla 114 000, mikä oli neljä prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Takuueläkkeen saajista noin puolet oli yli 60-vuotiaita.
Osa eläkeläisistä saa eläkkeensä lisäksi myös muita etuuksia. Esimerkiksi eläkkeensaajan asumistukea sai tämän vuoden heinäkuussa vajaat 211 000 eläkeläistä. Kelan tilastot osoittavat, että asumistukea saavien eläkeläisten määrä on kasvanut tasaisesti.
Perustoimeentulotukea sai viime vuonna vajaat 35 000 eläkeläistä, joista 17 000 oli vanhuuseläkeläisiä. Luvut eivät ole juurikaan muuttuneet viime vuosina, kertoo Kelan etuuspäällikkö Marja-Leena Valkonen.
