Dieselin hinta tulee pysymään bensiiniä kalliimpana – tulevat EU-pakotteet venäläisiä öljytuotteita vastaan voivat kuristaa markkinoita entisestään
Dieselin hinta tulee pysymään bensiiniä kalliimpana tulevina kuukausina, arvioi Autoalan Tiedotuskeskuksen erityisasiantuntija Hanna Kalenoja. Syinä ovat esimerkiksi vaikea maailmanpoliittinen tilanne ja lähestyvä talvikausi.
– Dieselin tuotantokapasiteetista on tällä hetkellä pulaa. Se vaikuttaa esimerkiksi dieselin jalostusmarginaalin, ja sitä kautta hintojen kasvuun, Kalenoja sanoo.
Jalostusmarginaali tarkoittaa summaa, joka saadaan, kun valmiiden öljytuotteiden hinnasta vähennetään raaka-ainekustannukset ja muut kulut.
Diesel on tällä hetkellä monin paikoin jopa noin 20 senttiä kalliimpaa litralta kuin 95E10-bensiini. Esimerkiksi keskiviikkona dieselin keskilitrahinta oli noin 2,26 euroa ja 95E10-bensiinin 2,08 euroa, ilmenee Polttoaine.net -sivustolta.
Tilanne on Kalenojan mukaan poikkeuksellinen, sillä diesel on ollut näistä polttoaineista halvempi jo vuosikymmenien ajan alemman verokantansa takia.
– Hinnat kävivät lähellä toisiaan viimeksi vuonna 2018, mutta myös silloin diesel oli kuukauden keskihinnoissa mitattuna hieman halvempaa, Kalenoja täydentää haastattelun jälkeen lähetetyssä sähköpostiviestissä.
Dieselin hinta oli bensiiniä korkeampi alkusyksyn lisäksi myös maalis-huhtikuussa. Polttoaineiden hinnat ovat nousseet tänä vuonna muutenkin hyvin paljon, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Kristiina Nieminen.
– Siinä missä kuluttajahinnat ovat nousseet viime vuoden joulukuusta noin kahdeksan prosenttia, on dieselin hinta noussut samassa ajassa kolmekymmentä prosenttia, Nieminen sanoo.
Dieselin hinnan kallistumiselle on Kalenojan mukaan useita syitä. Koronapandemian aikana ehdittiin esimerkiksi sulkemaan useita dieselin jalostamoja.
– Tuolloin näytti vielä siltä, että dieselin kysyntä tulisi laskemaan pysyvästi. Nyt valmistuskapasiteetista on pulaa, kun kysyntä on kasvanut, Kalenoja sanoo.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on osaltaan vaikuttanut dieselin hintaan. Kansainvälinen energiajärjestö (IEA) arvioi, että EU:n helmikuussa voimaan tulevat pakotteet venäläisiä öljyvalmisteita ja jalosteita kohtaan tulevat lisäämään dieselmarkkinoiden paineita entisestään.
Venäjä on Kalenojan mukaan yhä Euroopan merkittävin dieselin tuoja.
– Syyskuussa Eurooppaan tuodusta dieselistä noin 40 prosenttia tuli Venäjältä. On iso kysymys, miten helmikuusta lähtien tullaan pärjäämään, sillä näin ison siivun korvaaminen ei ole yksinkertainen tehtävä.
Venäjäpakotteiden vaikutukset näkyvät Kalenojan mukaan dieselin hinnassa myös välillisesti. Venäläistä maakaasua on jouduttu korvaamaan dieselillä esimerkiksi lämmityksessä.
Kalenoja kuitenkin muistuttaa, että Venäjä ja koronapandemia eivät ole ainoat syyt nykyiseen hintaloikkaan. Taustalla vaikuttaa myös esimerkiksi Ranskan öljyvarustamoiden lakot, joilla on suora vaikutus Euroopan dieseltuotantoon.
– Mikään näistä syistä ei olisi kuitenkaan iskenyt dieselin hintoihin niin voimakkaasti, jos dieselin varastotase olisi parempi. Kun varastossa ei ole tavaraa, sitä joudutaan ostamaan kalliilla, Kalenoja sanoo.
Dieselin ja muiden polttoaineiden nopea hinnannousu on aiheuttanut Suomessa valtiotason toimia. Hallitus laski heinäkuussa polttoaineiden jakeluvelvoitetta 7,5 prosenttiyksiköllä loppuvuoden ajaksi.
Käytännössä liikennepolttoaineiden jakelijoiden kulutukseen toimittamasta polttoaineesta vain 12 prosenttia pitää olla uusiutuvaa polttoainetta, kun aikaisemmin se oli 19,5 prosenttia.
Uusiutuvan polttoaineen määrän vähentyminen näkyy myös halvempina hintoina, kertoo Tilastokeskuksen Nieminen.
Hallitus arvioi, että uusi jakeluvelvoite laskee dieselin litrahintaa noin 12 sentillä. Dieselin keskihinta onkin laskenut kesäkuun lopusta marraskuun alkuun lähes 30 senttiä.
– Hinnanlasku ei todennäköisesti johdu vain jakeluvelvoitteen alentumisesta. Taustalla voi olla esimerkiksi uusien öljyntoimittajien mahdollinen löytyminen, Nieminen sanoo.
Jakeluvelvoitteen laskemisen on tarkoitus olla vain väliaikainen toimi. Jos velvoitetta nostetaan, se tulee Niemisen mukaan nostamaan dieselin ja mahdollisesti muiden polttoaineiden hintoja.
– Paineet nostaa hintoja varmasti kasvavat.
Hallitus on kuitenkin esittänyt, että nykyistä 12 prosenttiin jakeluvelvoitetta jatkettaisiin vielä ensi vuoden ajan.
Vuonna 2024 velvoitteen on kuitenkin tarkoitus nousta kertaheitolla 28 prosenttiin. Se nostaisi dieselin pumppuhintaa hallituksen mukaan noin 23 senttiä litralta vuoden 2023 hintoihin verrattuna.
Jakeluvelvoitteen pysyvä alennus tulisi Autoalan tiedotuskeskuksen Kalenojan mukaan pidemmän päälle kalliiksi.
– Nyt kun velvoitetta on laskettu 7,5 prosenttiyksikköä, se tarkoittaa, että me käytämme fossiilisia polttoaineita myös sen verran enemmän liikenteessä. Jakeluvelvoitteen pysyvä aleneminen johtaisi tilanteeseen, jossa Suomelle asetettuja päästövähennystavoitteita ei saavuteta, Kalenoja sanoo.
Dieselin hintakehitys voi vaikuttaa automarkkinoihin. Kuluttajat saattavat Kalenojan mukaan ottaa asian huomioon, kun he miettivät millaista autoa he ostavat.
Uusien dieselautojen myynti on kuitenkin laskenut noin kymmeneen prosenttiin kaikista autoista.
– Syinä ovat esimerkiksi päästömääräykset, jotka ovat tehneet dieselautoista bensiiniautoja kalliimpia ja vähentäneet tarjolla olevien dieselautomallien määrää.
Käytettyjen autojen kauppaa on käyty Kalenojan mukaan hieman viime vuotta vähemmän. Autoalan tiedotuskeskus ei ole kuitenkaan huomannut merkittävää muutosta käytettyjen dieselautojen myynnissä. Eniten kysyntää on käytetyistä ladattavista autoista, mutta myös bensiini- ja dieselautot ovat vaihtaneet omistajaa samaan tapaan kuin aiempina vuosina.
Suomen autokannassa oli viime vuonna vajaat 750 000 dieselautoa Autoalan Tiedotuskeskuksen tilastojen mukaan.
Diesel ei vaikuta kuitenkaan vain automarkkinoihin, vaan se näkyy tilastokeskuksen Niemisen mukaan myös muiden tuotteiden hinnoissa viiveellä. Syynä ovat kuljetuskustannukset.
– Dieseliä käytetään paljon esimerkiksi tavara- ja matkustusliikenteessä. Kun kuljetuskustannukset nousevat, tulee paineita nostaa myös esimerkiksi elintarvikkeiden, kestokulutustavaroiden ja palveluiden kuten lentämisen hintaa, Nieminen sanoo.
