Dekkarikesä tulee taas: "On yleinen harhaluulo, että rikosromaanin kirjoittaminen olisi helppoa"
Rikoskirjallisuuden suosio ei osoita laantumisen merkkejä. Toukokuun myydyimpien listoilla sekä painetuissa että ääni- ja sähkökirjoissa näkyy runsaasti dekkareita ja true crime -kirjoja.
Reijo Mäen uutuus Hotel California (Otava, 2022) meni painettujen kirjojen ykköseksi ja Seppo Jokisen Pahasti tehty (CrimeTime, 2022) kolmoseksi. Myös esimerkiksi Max Seeckin kansainväliset trillerit sekä edesmenneen Jarkko Sipilän dekkarit ovat suosittuja.
– Kotimaisia dekkareita julkaistaan paljon ja niille on kysyntää. On hienoa, että kärkisijoille nousee myös suomalaisia teoksia, eikä pelkästään käännöskirjallisuutta. Kun kustannusvolyymit ovat kasvaneet, taso on noussut, ja keskinäinen kilpailu kirittää lisää, rikoskirjallisuuteen keskittyneen CrimeTime-kustantamon Jouni Tervo sanoo.
Kotimaisen dekkarin suosio on Tervon mukaan pitkäjänteisen työn tulos. Esimerkiksi Jokisen Pahasti tehty on Komisario Koskinen -sarjan 27. osa, ja kirjoista dramatisoitua tv-sarjaa on mainostettu näyttävästi. Tamperelaista komisario Koskista esittää Eero Aho.
Jokisen teoksilla on vankka fanikunta: kirjat nousevat vuosittain myydyimpien joukkoon. Kaikissa formaateissa eli painettujen, ääni- ja sähkökirjojen myynnissä mitattuna Pahasti tehty ylsi toukokuussa sijalle 13.
– Lukijat ovat kertoneet, että uusi osa päähenkilön seikkailuja tuntuu siltä kuin tuttu vieras tulisi joka kevät uudelleen kylään, Tervo kuvailee.
Monelle komisario Koskisen ystävälle Tampereen miljööt, ihmiset ja maisemat ovat iso osa kirjojen viehätystä ja lukukokemusta. Tervon mukaan Seppo Jokinen on onnistunut kasvattamaan yleisönsä myös valtakunnalliseksi.
Rikoskirjallisuuden sisällä on useita alalajeja, joista löytää mieleisensä. Suomessa ehkä tuorein tulokas on niin sanottu cosy crime, jossa rikokset ja niiden selvittely ovat vain osa juonta. Tärkeämpiä ovat henkilöhahmot ja elämänpiirit, joissa he toimivat.
– Näiden kirjojen lukijat eivät halua tekstiin väkivaltaa tai vahvaa yhteiskunnallisuutta, vaan pehmeämpää ja inhimillisempää otetta. Usein jokin harrastus, kuten kokkaaminen, matkustelu tai taide, on oleellinen osa tarinaa, Jouni Tervo sanoo.
Yksi kirjallisuuspiirien iäisyyaiheista on se, ovatko dekkarit ”oikeaa” kirjallisuutta ja vievätkö ne kustannuspäätöksissä jo liikaa tilaa muilta genreiltä. Myös äänikirjojen yleistymisen on katsottu suosivan jatkuvajuonisia rikoskirjoja.
Jouni Tervo muistuttaa, että rikoskirjallisuuden laatu vaihtelee siinä kuin muunkin kirjallisuuden. Parhaimmillaan ne ovat todella tasokasta kaunokirjallisuutta, joka nostaa esiin rankkoja yhteiskunnallisia teemoja ja isoja moraalisia kysymyksiä.
– Toinen sitkeä harhaluulo on se, että dekkarin kirjoittaminen olisi jotenkin helpompaa kuin kaunokirjallisen proosan. Kustantajan edustajana voin vakuuttaa, että asia on pikemmin päinvastoin. Rikoskirjallisuudessa on omat lainalaisuutensa, joiden pitää täyttyä, jotta lukijan kiinnostus pysyy yllä. Rakenne tuottaa jatkuvasti vaikeuksia etenkin uransa alussa oleville tekijöille.
KIPA-kirjakauppojen toimitusjohtaja Sari Laurikko uskoo, että lukemistoon valikoituu kesällä rentoutumismielessä juuri dekkareita ja romanttista viihdettä. Laurikko aloittaa lomansa itsekin usein dekkarilla.
Tämän vuoden uutuuksista hänen silmiinsä ovat osuneet Laura Anderssonin Kuolema Kulosaaressa (Otava) ja Eeva Loukon Onnellisten saari (Otava).
– On kiehtovaa, että molemmissa kirjoissa tapahtuu saarimurha. Miksi tapahtumapaikaksi on valittu juuri saari, ajatellaanko että siellä asiat ovat hyvin? Englantilaiset kyläidyllit ovat dekkareissa suosittuja, joten ehkä nämä keskiluokkaiset saaret ovat niille suomalainen vastine, Laurikko pohtii Kirjakauppaliiton tiedotteessa.
Mitä Suomi lukee -listan ykkönen eli kaikki formaatit yhteen laskien myydyin teos oli toukokuussa 10-osaisen Syrjästäkatsojan tarinoita -sarjan päättävä Enni Mustosen Tekijä (Otava, 2022). Sijalle kaksi nousi Eve Hietamiehen Numeroruuhka (Otava, 2022), jossa otetaan lastenkasvatuksen ohella kantaa työpaikkojen yt-kierteeseen ja mielivaltaiseen johtamiseen.
Kymmenen kärkeen mahtuivat rikoskirjallisuuden genrestä lisäksi Aki Linnanahteen true crime -elämäkerta rikollispomo Keijo Vilhusesta (sijalla 7) sekä Christian Rönnbackan Henna Björk: Isku (10).
Tilastot perustuvat kirjakauppojen myyntilukuihin kivijalka- ja verkkokaupoissa, lukuaikapalveluiden kuunnelluimpiin ja luetuimpiin kirjoihin sekä Lehtipisteen ja markettien myyntiin. Mitä Suomi lukee -tilastot kokoaa Kirjakauppaliitto.
