COP27-ilmastokokouksessa lyötiin nuija pöytään – YK:n ja EU:n mielestä lopputulos on pettymys
Egyptin COP27-ilmastokokouksessa on saatu aikaan sopimus, joka jäi monen tahon mielestä liian laihaksi. Kokouksen keskeisimpänä saavutuksena voidaan pitää kaikkein haavoittuvimpien maiden tueksi perustettua ilmastorahastoa.
Lisäksi maat vahvistivat viime vuonna Glasgow’ssa tehdyn sitoumuksen pyrkiä rajaamaan ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen. Suomen ympäristöministeriön mukaan merkittäviä uusia päästövähennyssitoumuksia ei kokouksessa kuultu.
Kokouksessa päätettiin myös ilmastonmuutoksen hillintää lähivuosina käsittelevästä työohjelmasta, jonka avulla päästövähennyksiä eri sektoreilla vauhditettaisiin ja hyviä käytäntöjä jaettaisiin systemaattisemmin, ympäristöministeriö kertoo tiedotteessa.
Tämän lisäksi saavutettiin sopu markkinamekanismeja koskevien sääntöjen toimeenpanosta. Ympäristöministeriön mukaan ei kuitenkaan ole varmuuutta siitä, että mekanismi varmasti lisää päästövähennyksiä suhteessa valtioiden kansallisiin panoksiin.
YK:n pääsihteeri Antonio Guterres ilmaisi heti, ettei hän ole tyytyväinen ilmastokokouksen lopputulokseen. Guterres kertoi lausunnossaan, että päästöjä on vähennettävä merkittävästi nyt, eikä kokous hänestä onnistunut huomioimaan tätä.
Pääsihteeri muistutti, että 1,5 asteen tavoite edellyttää valtavia investointeja uusiutuvaan energiaan ja fossiilisista polttoaineista irtautumista.
– Maailma tarvitsee edelleen jättimäisen loikan ilmastokunnianhimossaan, Guterres sanoi.
Myös Euroopan unioni on pettynyt sopimukseen, joka ei ole EU:n mukaan tarpeeksi kunnianhimoinen päästöjen vähentämisen osalta. Euroopan komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans ilmaisi pettymyksensä lopputulokseen kaksi viikkoa kestäneen kokouksen päätöstilaisuudessa.
– Sopimus ei tuo suurimmille päästöjen aiheuttajille tarpeeksi suuria lisävaatimuksia lisätä ja nopeuttaa päästöjen vähentämistä, Timmermans sanoi.
Tämä ei ole Timmermansin mukaan riittävä askel eteenpäin ihmisten tai planeetan näkökulmasta.
EU ajoi yhdessä useiden muiden maiden ja maaryhmien kanssa viime vuonna sovitun kivihiilen polttamisen alasajon lisäksi sitä, että maat sitoutuisivat vähentämään nopeasti myös kaikkien muiden fossiilisten polttoaineiden käyttöä. EU ja useat muut maat toivoivat kokouksen päätöksiin kirjausta siitä, että globaalit päästöt pitää saada käännettyä laskuun mahdollisimman pian ennen vuotta 2025, ympäristöministeriö tiedotti.
Aiemmin kokouksessa sovittiin vahinkojen ja menetysten rahastosta, jonka varoilla korvataan ilmastonmuutoksen aiheuttamia vahinkoja ja menetyksiä haavoittuvassa asemassa olevissa maissa. YK.n pääsihteeri Guterres kutsui rahastoa tarpeelliseksi poliittiseksi viestiksi luottamuksen rakentamiseksi, mutta hän painotti, ettei se riitä.
Eräänlainen voitto ilmastotaistelussa rahasto joka tapauksessa on, sillä keskustelujen alkaessa ilmastonmuutoksen aiheuttamat vahingot ja menetykset eivät olleet virallisella asialistalla. Kehittyvät maat kuitenkin ajoivat asiaa voimakkaasti yhteistuumin, mikä mursi varakkaiden saastuttajien vastustuksen. Varakkaat maat ovat aiemmin vastustaneet ajatusta, koska ne ovat pelänneet loputtomia maksuvelvoitteita.
Vahinkoihin ja menetyksiin luokitellaan monenlaisia ja -laajuisia ilmastovaikutuksia, kuten äkkitulvien mukanaan viemiä siltoja ja koteja sekä merenpinnan nousun vuoksi katoamisuhan alla olevia kulttuureita ja kokonaisia saarivaltioita.
Tänä vuonna esimerkiksi Pakistanissa on ollut katastrofaalisia tulvia ja Somaliaa uhkaa kuivuuden aiheuttama nälänhätä. Maailmanpankki arvioi, että Pakistanin tulvat aiheuttivat 30 miljardin dollarin vahingot ja taloudelliset menetykset.
Monia ilmastokriisistä eniten kärsiviä maita koettelee myös kiihtyvä inflaatio ja paisuva velkataakka.
EU vaati tekstin muotoiltavaksi niin, että Kiinan kaltaiset varakkaat kehittyvät maat eivät ole rahaston hyötyjinä. Lisäksi eurooppalaiset halusivat laajan rahoittajapohjan, mikä viittaa Kiinaan ja muihin hyvin pärjääviin kehittyviin maihin.
Monet ongelmallisimmat kysymykset jäävät siirtymäkomitean ratkaistaviksi. Komitea raportoi ensi vuoden Dubain ilmastokokoukselle, jonka on määrä saada rahasto toimintaan. Suomen ympäristöministeriön mukaan kokouksessa päätettiin lisäksi ilmastonmuutoksen aiheuttamiin tuhoihin teknistä tukea tarjoavan Santiago-verkoston toiminnan käynnistämisestä.
EU ilmoitti perjantaina, ettei se hyväksynyt isäntämaa Egyptin pohjapaperia, koska siinä ei pyritty vähentämään päästöjä riittävästi. Timmermans sanoi tuolloin, että EU jäisi mieluummin vaille tulosta kuin saa huonon tuloksen. Hänen mukaansa Euroopan unioni oli valmis kävelemään ulos ilmastoneuvotteluista.
Kokouksen päätyttyä Timmermans kommentoi EU:n kohdanneen ”moraalisen dilemman”, koska sopimus oli riittämätön päästövähennysten suhteen. Päätös ilmastorahastosta sai EU:n kuitenkin pysymään mukana loppuun asti.
– Kävelemmekö ulos ja siten tapamme rahaston, josta haavoittuvimmat maat taistelivat kovasti vuosikymmeniä? Emme. Se olisi ollut suuri virhe ja suuri menetetty mahdollisuus taistella ilmastonmuutosta vastaan, hän kommentoi kokouksen jälkeen.