Byrokratiaa on yhä liikaa – Kaikkosen pyöreä pöytä löysi lääkkeitä työttömyyteen
Suomalainen turhan kankea byrokratia nousi jälleen esiin monelta kantilta, kun keskustajohtaja Antti Kaikkosen koolle kutsuma pyöreä pöytä pohti eduskunnassa ratkaisuja korkeaksi karanneeseen työttömyyteen.
Kaikkonen näki, että tilanteen vakavuuteen nähden työttömyydestä puhutaan ja sen kitkemiseksi tehdään nyt aivan liian vähän, kun EU:ssa tilanne on synkempi enää Espanjassa.
– Minkäänlaiseen välinpitämättömyyteen ei ole varaa. Työttömyyden inhimillinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen hinta on kova. Jotain tässä täytyy tehdä pian, Kaikkonen painotti alustuksessaan.
Työllisyysasioista vastaava alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen työ- ja elinkeinoministeriöstä oli huolissaan rakenteellisen työttömyyden kasvusta.
– Kohtaanto työmarkkinoilla on aina hypännyt heikommalle tasolle tällaisten taloudellisten kriisien jälkeen. 90-luvun kriissin jälkeen meillä työvoiman ja työpaikkojen kohtaanto heikkeni. Ja sitten tapahtui finanssikriisi, sama asia taas.
Pylkkäsen mukaan elinkeinorakenteen muuttuessa työttömiä pitäisi jo etukäteen kouluttaa ja valmentaa uuteen rakenteeseen.
– Eli osaamista tulisi päivittää aktiivisemmin. Ja onko meidän koulutusjärjestelmä se, joka tässä tökkii vai joku muu, en tiedä.
Ylestä työttömäksi jäänyt toimittaja Elsa Osipova käsittelee työttömyyttä eri näkökulmista sosiaalisessa mediassa, jossa hänellä on noin 9000 seuraajaa.
Osipova kertoi, että hänen somepiireissään toivotaan valtionjohdolta ja eri puolilta yhteiskuntaa tosiasioiden tunnustamista: tilanne on nyt todella vaikea.
– Ihmiset ovat sosiaalisessa mediassa kertoneet minulle, että heistä tuntuu että ihan välttämättä päätöksenteon tasolla ei ymmärretä sitä, että millainen todellisuus siellä työpaikkaa hakevien keskuudessa tällä hetkellä on. Yhtä työpaikkaa hakee sadat hakijat, on todella vaikea päästä töihin.
Osipovan mukaan kyse ei ole siitä, etteikö ihmiset eivät haluaisi töitä.
– Kyse on siitä, että mikään määrä hyviä vinkkejä cv:n laatimiseen ei auta, jos ongelma on rakenteissa.
Osipovan mukaan myös työttömyysturvan ja yrittäjyyden yhteensovittamisen koetaan tulleen mahdottomaksi.
– Suojaosaa toivotaan takaisin.
Myös itsensä työllistämisestä ja kouluttautumisesta uudelle alalle pitäisi tehdä Osipovan mielestä helpompaa.
– Monen kokemus on tällä hetkellä se, että alan vaihtaminen on todella vaikeaa.
Yrittäjä Sauli Kauppinen DataSkysta korosti, että jos halutaan lisää yrityksiä ja työllisyyttä, ei voi olla niin, että ei saa pankkitiliä.
– Pankit menevät jonkun rahanpesun tai ties minkä höpöhöpöjuttujen taakse.
Kauppisen mukaan pankkitilin myöntäminen pitäisi tehdä pankeille lakiteitse pakolliseksi.
Kauppinen muistutti myös, että yksinyrittäjiä on Suomessa paljon, parisataa tuhatta, ja osa heistä haluaisi kasvaa. Moni haluaisi palkata jonkun, mutta ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen pitäisi luoda uudentyyppinen irtisanomismahdollisuus. Muuten kynnys ja riski on monelle liian suuri.
Yrittäjä Heidi Alariesto henkilöstöpalveluyritys Arctic Career Oy:sta valitteli puolestaan työvoimapulaa: yrityksellä on tällä hetkellä 96 työpaikkaa auki.
Alarieston mukaan matkailusesongin ohella pohjoisen kaivokset ja sotilaspuolen rakennushankkeet vetävät tällä hetkellä paljon vuokratyövoimaa. Alarieston mukaan esimerkiksi pankkitilin avaaminen on kuitenkin vaikeaa ulkomailta Suomeen töihin tulevalle. Työskentelylupienkin kanssa menee usein vaikeaksi.
– Olen tässä yrittänyt selvittää, että miten Iranin Suomen suurlähetystöön saa tunnistautumisajan. Kun Teheranista ei kukaan vastaa puhelimeen, sähköpostiin eikä savumerkkeihin, kun sieltä olisi kuusi työntekijää tulossa matkailusesonkiin.
Ulkomaiset työntekijät saattavat Alarieston mukaan joutua yhä Suomessa kohtuuttomiin tilanteisiin. Esimerkiksi filippiiniläinen pari vuotta Suomessa työskennellyt kokki joutui lomautetuksi, kun työnantaja päättikin hiljaisempana aikana teettää keittiöremontin. Tulot jäivät yhdeltä kuukaudelta muutaman kympin alle vaaditun, ja postissa tuli karkotusmääräys.
– Sitten tällainen me karkotetaan, kun yhtenä kuukautena työt vähenevät. Voisiko katsoa vaikka kolmen kuukauden keskiansiot? Jos ravintolassa tulee vaikka tulipalo tai jalka menee poikki, Suomen valtion ratkaisu on karkotus. Se on aika julmaa, Alariesto näki.
Kaikkonen oli tyytyväinen keskusteluun, josta hän löysi vakavasta aiheesta huolimatta runsaasti myös ratkaisuhakuisuutta.
– Katsotaan, miten voidaan hyödyntää näitä ajatuksia, joita tässä nousi, hän pohdiskeli.
Korjattu 24.9. klo 16.24 5. viim. kpl: kuusi, ei 60 työntekijää ja henkilöstöpalveluyrityksen nimi: Arctic Career Oy, ei Arctic Career Finland