Budjettiriihessä väännetään monista poliittisesti hankalista asioista – näitä kannattaa seurata
Hallitus kokoontuu jälleen Säätytaloon sopimaan valtion ensi vuoden tuloista ja menoista.
Marinin hallituksella on jälleen edessään totinen poliittinen vääntö, kun poliittisesti arkoja asioita on kiikutettu jo ennakkoon torvet soiden julkisuuteen ja ammuttu saman tien alas.
Tällä kertaa neuvotteluja on paineistanut varsinkin vihreät, joka on vääntänyt budjettiriihestä ilmastoriihtä, kun valtiovarainministeripuolue keskusta on pitänyt fokusta tiukasti talous- ja työllisyysasioissa.
Politiikan penkkiurheilijan kannattaa kiinnittää huomiota neuvottelujen uutisvirrassa muun muassa näihin asioihin:
Lähdevero: Pääministeripuolue SDP:n jo pidempään ajama vero toisi ulkomaiset ja kotimaiset eläkeyhtiöt sekä niin sanotut vakuutuskuoret verotuksen piiriin.
Viime kevään puoliväliriihessä yleishyödylliset yhteisöt rajattiin pois lähdeveron piiristä. Ulkopuolelle jäisivät säätiöt ja yhdistykset kuten ammattiyhdistysliike.
Viiden prosentin lähdeveron ulottaminen myös ay-liikkeen saamiin osinkoihin olisi käynyt SDP:lle. Kun RKP asettui poikkiteloin säätiöiden verottamiselle, koko yleishyödyllisten tahojen kenttä rajattiin kuitenkin pois.
Hallituspuolueista keskusta on asettunut lähdeveroa vastaan. Myös muun muassa Finanssiala on vastustanut lähdeveroa jyrkästi ja varoittanut eläkepotin pienentymisestä ja eläkemaksujen korotuksista.
Poliisin rahat: Valtiovarainministeriön talousarvioesityksessä poliisin ensi vuoden budjetti uhkaa jäädä 35–40 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Säästötarve vastaa yhden pienemmän poliisilaitoksen vuosimenoja.
Poliittista ymmärrystä poliisin tarpeille löytyy ja asiaan on etsitty jo ennen riihtä kuumeisesti ratkaisua. Sen löytymistä kirittänee myös se, ettei poliisien asiaa haluta jättää opposition lyömäaseeksi.
Työllisyystoimet: Loppuvaalikauden aikana hallituksen pitäisi saada kokoon 110 miljoonalla eurolla julkista taloutta vahvistavia työllisyystoimia. Vasemmistopuolueet ovat kuitenkin asettuneet vastustamaan pieniäkin työttömyysturvan kiristyksiä.
Työssäoloehdon niin sanottu euroistaminen ei sekään ehkä vielä etene, sillä vasemmistopuolueissa on ollut haluja sopia työllisyystoimista vasta työmarkkinakierroksen jälkeen. Euroistamisessa ansiosidonnainen työttömyysturva ei enää edellyttäisi 18 tuntia töitä viikossa puolelta vuodelta vaan 844 euron kuukausitulot.
Maatalouden päästöt: Vihreät ja vasemmistoliitto ovat vaatineet päästöjen vähentämiseksi lämmityspolttoaineiden verotuksen kiristämistä ja turvepeltojen raivausmaksuja. Turvepellot tuottavat yli puolet kaikista maatalouden päästöistä, vaikka niiden osuus peltoalasta on vain 10 prosenttia. Keskustasta vihreiden vaatimukset on jo ennakkoon tyrmätty.
Tiedeleikkaukset: Hallituksessa sovittiin keväällä, että Veikkauksen hupenevaa tuottoa ei enää täysimääräisesti korvata budjetista, mikä iskee tieteenkin rahoitukseen. Sittemmin tieteelle osoitetusta 35 miljoonan euron leikkauksesta on noussut kova poru, ja vaihtoehtoisia säästökohteita on etsitty vimmalla.
Hallituksen toimintakyky: Kevään kehysneuvottelut olivat poikkeuksellisen pitkät ja vaikeat ja äärimmäisellä rajalla käytiin, kun keskusta teki vapun alla jo lähtöä hallituksesta.
Budjettiriiheen on nyt varattu normaalit kaksi päivää, mutta neuvottelujen kestoon vaikuttaa olennaisesti se, kuinka paljon asioita on saatu nippuun jo ennakkoon. Yliajalle venyminen on mahdollista, mutta kovista ennakkopuheista huolimatta hallituskriisiä ei ole luvassa.
