Biojätteet on nyt lajiteltava jäteastiaan tai kompostoitava itse – biojätteen keräysvelvoite laajenee Suomessa tästä päivästä alkaen
Biojätteen keräysvelvoite muuttuu ja laajenee eri tavoilla ja aikatauluilla Suomen kunnissa tästä päivästä alkaen. Tämän seurauksena biojätteen keräys laajenee koskemaan 1–4 asunnon kiinteistöjä. Maksullisen keräyksen vaihtoehtona on omaehtoinen kompostointi kiinteistöllä.
Käytännössä biojätteen keräysvelvoite laajenee kerrostaloista pientaloihin. Uudistuksen taustalla on EU:n jätelainsäädäntö. Ensimmäisenä vuorossa ovat tänään lauantaina Uudenmaan kunnat Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi.
Muutos koskee niitä rivitaloja, paritaloja sekä omakotitaloja, jotka eivät vielä ole ilmoittaneet kierrättävänsä biojätettä. Velvoite koskee vain yli 10 000 ihmisen taajamia, ellei kunta määrää toisin.
Suomen Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander kokee, että jätelain uudistus on hyvä tilaisuus edistää kiertotaloutta. Liiton rooli on uudistuksen tässä vaiheessa ollut neuvoa kotitalouksia ruohonjuuritason asioissa.
– Uudistusta on valmisteltu vuosia, ja olemme olleet mukana vaikuttamassa siihen, että hyöty on kotitalouksille perusteltavissa ja heillä on useita vaihtoehtoja, Silander kertoo.
Omakotiliitossa on noin 70 000 jäsentä ympäri Suomea.
Biojäte on maatuvaa ja kompostoituvaa elintarvike- ja keittiöjätettä. Kompostoitavia biojätteitä ovat esimerkiksi hedelmien ja vihannesten kuoret sekä ruoantähteet. Koko lista lajiteltavista jätteistä löytyy esimerkiksi Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) sivuilta.
Helsingin, Vantaan, Espoon, Kauniaisen ja Kirkkonummen alueella on noin 52 000 pienkiinteistöä, jotka eivät vielä kuulu biojätteen erilliskeräyksen piiriin. HSY:n mukaan valtaosa vastaajista on ilmoittanut kompostoivansa biojätteen itse Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueella.
– Käytännössä kyse on niin sanotun erilliskeräyksen laajentamisesta. Aikaisemmin biojätteen keräysvelvoite on koskenut yli viiden asunnon kiinteistöjä ja nyt 1–4 asunnon kiinteistöjä, kertoo Juho Nuutinen, HSY:n kuljetuspalvelujen käyttöpäällikkö.
Kuntien jätehuoltoviranomaiset ovat aloittaneet uudistusprojektin etsimällä rekistereistään ne asiakkaat, joilla ei vielä ole biojätteen keräyspalvelua tai jotka eivät ole tehneet kompostointi-ilmoitusta. Näille talouksille on lähetetty säännöllisesti kirjeitä, joissa muun muassa ohjeistetaan muutoksesta ja kerrotaan erilliskeräyksen laajentumisen aikatauluista.
– Periaatteessa asiakkaan tulee tehdä valinta, haluaako erilliskeräyksen vai kompostoida itse. Kolmas vaihtoehto on tehdä kimppasopimus naapurin tai naapureiden kanssa, silloin tyhjennyksen saa edullisemmin, Nuutinen kertoo.
Esimerkiksi HSY ilmoittaa sivuillaan, että mikäli kompostointi-ilmoitus jää tekemättä, biojäteastia toimitetaan pihaan automaattisesti. Tätä toimintatapaa kutsutaan erilliskeräykseksi.
Millainen astia sitten pihaan toimitetaan? HSY:n sivuilla mainitaan erilliskeräysastioiden olevan joko 140- tai 240-litraisia. Keräysastian tyhjennysväli on yleensä kahdesta neljään viikkoa.
– Nelihenkisen perheen talouksille 140 litran astia on riittävä. Mikäli samaa astiaa käyttää useampi perhe, oikea koko on 240-litrainen, Nuutinen opastaa.
Omakotiliiton Silander on laskenut, että biojätteen erilliskeräyksen tyhjennyskerta parin viikon välein maksaa Uudellamaalla vajaat 7 euroa kerta. Vuodessa keräys maksaa siis vajaat 180 euroa. Hän näkee uudistuksen myös mahdollisuutena vaikuttaa sekajätteen kustannuksiin.
– Kannattaa miettiä, tarvitseeko yhtä isoa sekajätteenkeräysastiaa tämän jälkeen, Silander kehottaa. Moni lajittelee jo valmiiksi esimerkiksi muovia, ja nyt biojätteen erotteleminen vähentää sekajätteen määrää entisestään, hän sanoo.
Astiaa voi ryhtyä täyttämään heti sen saavuttua. Varsinkin tuulettuvassa astiassa, jossa on reikiä sivuilla, tulee biojäte pakata hyvin joko kaupasta ostettaviin paperi- tai kompostoituviin pusseihin tai itse tehtyihin sanomalehtikääröihin.
– Tavoite on, että astiat ovat mahdollisimman täynnä, kun niitä tullaan tyhjentämään, Nuutinen kertoo.
Maksullisen keräyksen vaihtoehtona on omaehtoinen kompostointi omalla pihalla. Mikäli haluaa hoitaa biojätteen keräyksen itse, täytyy olla yhteydessä oman kunnan jätehuoltoviranomaiseen. Taloudessa tulee tällöin olla keittiön biojätteen ympärivuotiseen kompostointiin soveltuva kompostori. Kompostoimalla jätteen itse välttää myös biojätemaksun.
Omakotiliitossa kompostointi on kestoaihe, ja yhdistykset ovat järjestäneet aiheen tiimoilta koulutuksia ja jopa kompostoreiden kimppatilauksia.
– Kompostointiin sopii parhaiten lämpökompostori, joka soveltuu ympärivuotiseen käyttöön. Astian tulee täyttää määräykset tuholaisten osalta, etteivät rotat pääse mellastamaan sen ympärillä, kertoo Omakotiliiton Silander.
Hänen mukaansa kompostereita löytyy markkinoilta monenmerkkisiä ja tähän tarkoitukseen sopivat maksavat noin 200–500 euroa.
– Peruskompostori on noin 200-litrainen. Kompostoreita on paljon erilaisia, joten kannattaa miettiä tarkkaan, kuinka moni sitä käyttää, kertoo HSY:n Nuutinen.
Mikäli asiakas aloittaa tänä kesänä kompostoinnin, ilmoituksen voi tehdä heti omalle jätehuoltoviranomaiselle. Puutarhajätteistä ei ilmoituksia tarvitse tehdä.
Mikäli biojätettä kertyy vähän, voi biojätteitä kerätä myös lähellä asuvien naapureiden kanssa. Tätä kutsutaan omaehtoiseksi kompostoinniksi. Vaihtoehtoina on siis joko yhteisen jäteastian tai kompostorin käyttö. Yhteisen astian tilaaminen ja laskutuksen hoitamistapa kannattaa tarkistaa omasta jätehuoltoyhtiöstä.
Biojätettä kerätään parhaillaan kaikissa taloyhtiöissä, joissa on vähintään viisi asuntoa, sekä muilla kiinteistöillä, joissa sitä syntyy yli 10 kiloa viikossa. Tätä pienemmillä kiinteistöillä erilliskeräys tai vapaaehtoinen kompostointi alkaa asteittain tämän ja ensi vuoden aikana. Uudistus ei koske vapaa-ajan asuntoja, kuten kesämökkejä.
Uudistuksen taustalla vaikuttavat EU:n kierrätystavoitteet.
– On hyvä olla uudistuksessa mukana, mutta suhtaudun pienellä varauksella EU:n sääntelyyn. Se on hyvä asia, kunhan se pysyy kohtuullisena ja kannustavana. Hyöty kotitalouksille pitää olla perusteltavissa ja kustannukset kohtuullisia, Omakotiliiton Silander sanoo.
HSY on arvioinut, että pääkaupunkiseudun kiinteistöiltä kerätyssä sekajätteessä lähes 40 prosenttia on edelleen biojätettä. HSY:n Nuutinen vahvistaa, että EU:n kierrätystavoitteet on yksi syy, miksi biojätekierrätystä Suomessa uudistetaan.
– Biojätteestä on se hyöty, että siitä saa tehtyä multaa ja siitä voidaan tehdä jopa liikenteen tuottamaa kaasua ja sähköä. Myös ravinteita saadaan kiertoon, eli lisätään jätteen hyötykäyttöä, Nuutinen sanoo.