Bioenergia-alan isoimmat huolet torjuttiin EU-parlamentissa

Tiukimmat vaatimukset puun energiakäytön rajoittamisesta eivät näytä saavan tukea EU:sta.

Suomalaisen energia-alan pelkäämät rajoitukset eivät edenneet, kun EU-parlamentti äänesti keskiviikkona uusiutuvan energian direktiivistä.

Parlamentin mukaan kokonaisten kuitupuiden tai kantojen käyttöä energiaksi ei ole syytä rajoittaa.

Uusiutuvan energian paketti ei ole kuitenkaan vielä valmis, vaan sen sorvaaminen jatkuu isojen EU-instituutioiden kesken.

Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd.) arvioi parlamentin kannan olevan helpotus.

Eurooppalainen keskustelu puun käytöstä on ollut hänen mielestään mustavalkoista, koska eurooppalaiskollegojen on ollut vaikeaa hahmottaa eroa energiapuun ja tukkipuun välillä.

– Siitähän ovat kaikki samaa mieltä, että tukkia ei saa polttaa, mutta kysymykseen, mitä tehdä harvennuspuulla, minulle ei pystytty enää vastaamaan.

Kokoomuksen Henna Virkkusen mukaan kestävyyskriteerit lähtevät siitä, että jokainen maa huolehtii metsien käytön kestävyydestä.

– Suomessahan lainsäädäntö on kohdallaan. Meidän kaikkien intresseissä täytyy olla hyvin korkealla, että metsän jalostusarvo pidetään korkeana ja kestävyydestä huolehditaan, Virkkunen sanoi äänestyksen jälkeen.

Mäntyöljy näyttää pysyvän kehittyneiden biopolttoaineiden raaka-ainelistalla.

EU-parlamentti päätyi keskiviikkona samalle kannalla neuvoston ja komission kanssa ja hylkäsi esityksen mäntyöljyn tiputtamisesta pois.

Päätös on tappio kemianteollisuudelle, mutta erävoitto UPM:lle, joka valmistaa mäntyöljystä biopolttoainetta Lappeenrannan jalostamolla. Kemianteollisuus ohjaisi raaka-aineen mieluummin biokemikaaleihin.

– Parlamentti antoi selkeän tunnustuksen kehittyneiden biopolttoaineiden roolille liikenteen päästöjen vähentämisessä, yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Stefan Sundman viestitti STT:lle.

Uusiutuvan energian tavoitteissa parlamentti oli odotetun kunnianhimoinen.

Uusiutuvien osuus pitäisi parlamentin mukaan nostaa 35 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, kun kolme vuotta sitten jäsenmaat sitoutuivat 27 prosenttiin.

Tavoitteiden pyörittely jatkuu kevään mittaan trilogeissa, jossa pöydän ääressä istuvat parlamentin ohella komissio ja jäsenmaiden neuvosto.

Uusiutuvan energian osuus liikenteessä tulisi parlamentin mukaan olla 12 prosenttia ja kehittyneiden biopolttoaineiden 3,6 prosenttia.

Yrityksille EU:n uusiutuvan energian tavoitteet antavat näkymän markkinoista, minkä takia lainsäädännön valmistelua seurataan tarkasti muun muassa Nesteellä.

Yhteiskuntasuhteista vastaava Ilkka Räsänen tosin muistuttaa, että EU määrittelee vain minimitavoitteen.

– Jäsenmaat, joilla on isompia vaatimuksia tai enemmän kunnianhimoa vähentää hiilidioksidipäästöjä, voivat tehdä enemmän.

Pohjoismailla on omia kunnianhimoisia tavoitteitaan, mikä luo alan yrityksille markkinoita.

Suomen tavoitteena on nostaa uusiutuvien polttoaineiden osuus tieliikenteessä 40 prosenttiin ja biopolttoaineiden osuus 30 prosenttiin ensi vuosikymmenen loppuun mennessä.

Norjan tuore hallitus astuu vieläkin pidemmälle ja tavoittelee biopolttoaineille 40 prosentin osuutta.