Berner puolustaa liikenteen yhtiömallia – "Olen avoin monelle kehityspolulle, mutta en siihen, että emme tee mitään"

Suomi uhkaa jäädä liikenneinfrastruktuuriltaan Euroopan peränpitäjäksi, jos nykymenoon ei tule muutosta. 

Tällaista uhkakuvaa maalaillaan maanantaina julkistetussa Liikenneinfrastruktuuri 2040 -selvityksessä, jossa on hahmoteltu neljä vaihtoehtoa Suomen liikenneverkon kehittämiseksi. Viesti on selvä: Kiire on jo nyt, ja ratkaisujen pitää olla kauaskantoisia.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) asettui tiedotustilaisuudessa tukemaan kalleinta vaihtoehtoa, joka oli myös tutkijoiden mielestä järkevin. 

Huimaksi nimetyssä skenaariossa investoidaan tuntuvasti elinkeinoelämän raaka-aine- ja tavarakuljetuksien edellytyksiin, laajojen alueiden työmatkaliikenteeseen ja kansainvälisen kaupan logistiikkaan. Samalla liikenneinfran rahoitus nousisi nykyisestä miljardilla 4,2 miljardiin euroon vuosittain.

Berner täydentäisi suunnitelmaa älykkäillä liikenneratkaisuilla. Lisäksi hän huomautti, että Suomen täytyy myös pitää kiinni ilmastotavoitteistaan.

Berner kaipaa pitkäaikaista liikenneverkon kehittämisvisiota. Tähän asti rahoitusratkaisut ovat olleet liian lyhytjänteisiä. Hän sanoi, että nykyisin Suomessa pystytään ylläpitämään perusväylänpitoa ja tekemään joitain investointeja, mutta korjausvelka kasvaa 100 miljoonaa vuodessa.

– Olen avoin monelle kehityspolulle, mutta en siihen, että emme tee mitään, hän totesi.

Berner poistui tilaisuudesta heti virallisen osuuden päätyttyä, eikä jäänyt vastaamaan toimittajien kysymyksiin. Liikenne- ja viestintäministeriö julkistaa torstaina oman selvityksensä liikenneverkkoyhtiöstä, joka rahoittaisi toimintaansa muun muassa liikenneverkon käytöstä kerättävillä maksuilla. 

Berner esittelee tilaisuudessa sen sisältöä. 

Berner puolusti jälleen maanantaina yhtiöittämistä. Hänen mielestään liikenneverkon rahoitusjärjestelmä ei nykyisin toimi, kun liikenteestä saatuja verorahoja on käytetty myös muiden hallinnonalojen tarpeisiin.

– Yhtiömalli takaisi sen, ettei rahoitus olisi enää riippuvainen valtion budjetista tai muiden alojen tarpeesta.

Liikenneverkkoyhtiö mainittiin myös maanantaina julkistetun selvityksen tiedotteessa.

– …on tarpeen selvittää budjettirahoituksen rinnalle tai sijaan uudenlaisia rahoitusratkaisuja, kuten liikenneverkkoyhtiöselvityksen yhteydessä on jo tehtykin, tiedotteessa kirjoitettiin.

Tutkimusryhmän kallein malli perustuu olettamalle kahden prosentin talouskasvusta pitkällä aikavälillä. Ihan sellaista ei ole nykyennusteiden mukaan luvassa. Esimerkiksi Suomen Pankki arvioi joulukuussa, että talouskasvu on ensi vuonna 1,3 prosenttia vuonna ja 1,2 prosenttia 2018 ja 2019.

– Skenaario perustuu hieman nykyennusteita paremmalle kasvulle, sanoi Rakennusteollisuuden pääekonomisti Sami Pakarinen, joka toimi selvityksen ohjausryhmän puheenjohtajana.

Mallin toteuttaminen voisi siis ehkä vaatia esimerkiksi lisävelan ottamista.

Pakarisen mielestä liikenneverkon kehittämisestä tulee tehdä usean vaalikauden mittainen suunnitelma, joka varmistaisi nykyistä paremmin myös EU-rahan saamista. Hän arvioi, että liikenneinfraan pitää sijoittaa vähintään 80 miljardia seuraavien 25 vuoden aikana.

– Nämä ovat isoja summia. Rahat kannattaa käyttää viisaasti.

Selvityksestä vastasivat Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Tampereen ammattikorkeakoulu.