Barcelonalainen David kärsii turistimassoista ja penää nopeita ratkaisuja – turistivero ei virtaa näytä pysäyttävän
Juhlintaa pikkutunneille, oksennusta rappukäytävässä, pilviin kohonneet hinnat lähikaupassa, seksin harrastamista kotitalon ulko-ovella.
Tällaisia muistoja barcelonalaisella David Acosta Guillermilla on arkielämästään, kun hän asui kaupungin suositulla ranta-alueella Barcelonetalla.
– Olemme tulleet pisteeseen, jossa turistit tukkivat kaupungin ja kuormittavat sen palvelut ja infrastruktuurin äärimmilleen sekä ajavat asukkaat pois turistikaupunginosista, hän sanoo STT:lle.
Lopulta myös Acosta Guillerm kyllästyi Barcelonetan rellestäviin turisteihin ja muutti lopulta toiseen kaupunginosaan.
– Massaturismista on tullut yksi barcelonalaisten suurimmista huolenaiheista, hän toteaa.
Acosta Guillerm ei ole ainoa, joka penää ripeitä toimia hallitsemattomaksi paisuneen turismin hillitsemiseksi. Paikallisten painostuksen kasvaessa monet suositut lomakohteet ovat havahtuneet massaturismin ongelmiin ja ottaneet käyttöön niin kutsutun turistiveron tai matkailijamaksun.
Esimerkiksi Venetsiassa kokeiltiin viiden euron arvoista pääsymaksua, jonka päivämatkailijat joutuivat maksamaan kaupungin historiallisessa keskustassa vieraillessaan. Venetsian tavoitteena on vähentää erityisesti päivämatkailijoiden määrää.
STT:n haastattelemat asiantuntijat ovat kuitenkin eri mieltä siitä, kuinka paljon turistiverolla voidaan hillitä matkailijavirtoja.
Baleaarien yliopiston taloustieteen professori Jaume Rossello Nadalin mukaan hintamuutokset vaikuttavat nykyään turistien päätökseen matkustaa vähemmän kuin aikaisemmin.
Ihmiset matkustavat hänen mukaansa joka tapauksessa, riippumatta siitä, onko se hieman kalliimpaa tai halvempaa kuin ennen.
– Mutta tällä hetkellä meillä ei ole käytännön esimerkkejä siitä, miten paljon nykyistä korkeammat turistiverot vaikuttaisivat Rossello Nadal sanoo STT:lle.
Tällä hetkellä käytössä olevat turistimaksut eivät hänen mukaansa estä matkailijamäärien kasvua.
Oikeastaan turistimaksujen alkuperäinen tarkoitus ei edes ole vähentää turistien määrää, vaan niiden avulla oli tarkoitus hankkia tuloja julkiselle sektorille.
– Vasta viime vuosikymmenen aikana matkailijamaksut on nähty välineenä, jonka ajatellaan voivan hillitä turistivirtoja, Rossello Nadal sanoo.
Ärsyyntyminen turismin lieveilmiöihin sai Barcelonatalta pois muuttaneen Acosta Guillermin innostumaan paikallispolitiikasta. Nykyään hän pohtii vasemmistolaisen Barcelona En Comu -puolueen edustajana aktiivisesti ratkaisuja liikaturismin hillitsemiseksi.
Hänen mukaansa ensisijaisen tärkeää olisi esimerkiksi lakata rakentamasta aina vain lisää vain turisteille tarkoitettua infrastruktuuria tai rakennuksia.
Käytettävissä olisi myös muita keinoja, esimerkiksi risteilyalusten määrän rajoittaminen, hän pohtii.
Monissa kohteissa on jo kokeiltu matkailualan toimijoiden toimilupien määrän rajoittamista tai kielletty lyhytaikainen asuntojen vuokraus kokonaan.
Mutta onko turistivirtojen määrää loppujen lopuksi edes mahdollista pysäyttää nykyisessä systeemissä?
Baleaarien yliopiston Rossello Nadal pohtii hieman.
– Minulle ei tule ainakaan mieleen esimerkkiä paikasta, jossa näin olisi käynyt, hän sanoo sitten.
– Kun turistit ovat valloittaneet jonkun paikan, on vaikeaa kääntää kehityksen suuntaa, hän lisää.