Lukijalta: Islantilaiset eivät halunneet EU:n nettomaksajiksi

Islanti sanoi selkeästi ei EU:n jäsenyysneuvottelujen jatkamiselle. Rikkaana jäsenmaana se olisi joutunut unionin nettomaksajaksi.

Islanti halusi säilyttää itsenäisyytensä ja päättää itse omista asioistaan, muun muassa kalastuksesta ja maanviljelyksestä. Myöskään EU-jäsenyyden islantilaiset eivät katsoneet lisäävän heidän turvallisuuttaan.

Islanti kuului jo Shengeniin, Natoon ja ETA-alueeseen, joiden kautta maa saa kaiken tarvitsemansa, eikä EU-jäsenyys olisi antanut islantilaisille mitään lisäarvoa.

Valtiovarainministeriöstä (VM) saatujen tietojen mukaan Suomi oli maksanut vuoden 2023 loppuun mennessä EU:lle noin yhdeksän miljardia enemmän kuin oli siltä saanut. Sen lisäksi olimme palauttaneet EU:lle jäsenyytemme ajalta keräämiämme tullimaksuja noin neljä miljardia.

Vielä kaiken muun päälle Suomi oli vuoden 2023 lopussa vastuussa EU:n yhteisveloista yli 40 miljardia, joka määrä on sen jälkeen kasvanut muutamalla miljardilla Ukrainaa varten EU:n ottaman yhteisvelan vuoksi.

Yhteisvaluutta euro on meitä vientivetoisena maata myös kurittanut toisin kuin verrokkimaita, omien valuuttojen Ruotsia ja Tanskaa. Suomen julkinen velka alkaa olla noin 90 prosenttia bruttokansantuotteestamme (BKT), kun Ruotsin ja Tanskan se on noin vähän yli 30 prosenttia.

Suomen pullat eivät ole kovin hyvin uunissa. Työttömyys on suurta ja julkinen velkataakka iso.

Taito Taskinen
Kuopio


Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/