Avaus eduskunnasta: Evakoille liputuspäivä
Eduskunnan Karjalakerho on jättänyt vuosikokouksessaan kirjallisen kysymyksen evakkojen liputuspäivästä. Kirjallisen kysymyksen allekirjoitti yhteensä kahdeksan kansanedustajaa. Kysymys on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä Karjalan Liiton kanssa, joka on ollut myös pitkään aktiivinen taho eduskunnan Karjalakerhon toiminnassa.
Eduskunnan Karjalakerhon puheenjohtaja Hilkka Kemppi (kesk.) kertoo, että kysymyksellä halutaan vastauksia siihen, mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta evakkojen kokemukset eivät unohdu ja ne saadaan siirrettyä myös tulevien sukupolvien tietoon.
Lisäksi kysymyksessä pyydetään muodostamaan liputuspäivän valmistelulle työryhmä, jotta valmistelu saadaan käyntiin ja sopiva vuosittainen päivämäärä löytyy.
Kempin mukaan Ukrainan sodan myötä myös Karjalan evakkomuistot ovat nousseet jälleen pintaan monen suomalaisen elämässä.
– Juurista on puhuttu ja Suomen historiaa käyty läpi kodeissa. Evakkojen joukossa oli kaikkiaan noin 160 000 lasta. Sota jätti herkimmässä vaiheessa oleviin lapsievakkoihin syvät muistot, joista toipuminen on voinut kestää tähän päivään sakka. Liputuspäivä ei parantaisi arpia, mutta osoittaisi arvostusta ja toisi myös tuleville sukupolville tietoisuuteen karjalaisuuden ja sen perinteet. Karjalaisuus elää Suomessa kulttuurin ja kielen kautta ja sen kuuluukin uudistua uusien sukupolvien myötä. Liputuspäivä toimisi innostavana sukupolvia, muistoja ja nykykulttuuria yhdistävänä tekijänä, Kemppi toteaa tiedotteessaan.
Kirjallinen kysymys ei suoranaisesti ota kantaa itse päivämäärään vaan ehdottaa työryhmän perustamista päivämäärän löytämiseksi.
– Suomen evakot ansaitsevat yhteisen tunnustuksemme. Evakoiden liputuspäiväksi on useampi vaihtoehto. Tämän asianomaiselle ministerille osoitetun kysymyksen tavoitteena on käynnistää valmistelu evakkojen liputuspäivästä, sen perusteista ja soveltuvasta päivämäärästä. Evakkojen päivään voisivat samaistua evakkojen ja evakkojen jälkeläisten lisäksi myös kaikki muut oman kotipaikkansa eri syistä menettäneet, toteaa Karjalakerhon varapuheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.), jonka juuret ulottuvat menetetylle alueelle Kirvun kylään.
– Näemme eduskunnan Karjalakerhossa Karjalan ja evakoiden perinteiden kunnioituksen nostamisen tärkeänä. Evakoiden liputuspäivä toisi nämä perinteet kaikkien Suomalaisten tietoisuuteen ja olisi tärkeä kaikille karjalalaisille, evakoille ja heidän perillisilleen, kerhon aktiivinen jäsen Oskari Valtola (kok.) kommentoi.
Suomen kaikilta luovutetuilta alueilta siirtyi sotien jälkeen noin 440 000 ihmistä Suomen nykyisten rajojen sisäpuolelle. Evakkojen suurta määrää kuvaa se, että heitä oli lähes kaksinkertainen määrä esimerkiksi Tampereen nykyiseen väkilukuun nähden, Karjalakerhon tiedotteessa huomautetaan.