Auttaako jatkuva työnhakurumba ihmisten työllistämisessä? – "Ei ole kerta kaikkiaan aikaa"

Työttömän on haettava neljää työpaikkaa kuukausittain pysyäkseen oikeutettuna työttömyysetuuteen. Auttaako hakurumba ihmisten työllistymisessä?

Suomessa työnhakuvelvoitteen vaikuttavuutta ei ole kunnolla tutkittu, huomauttaa taloustieteen postdoc-tutkija Jussi Huuskonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Hän teki väitöskirjansa julkisen työnvälityksen vaikuttavuudesta.

– Muista maista on saatu tutkimusnäyttöä siitä, että työnhakuvelvoitteet kannustavat jonkin verran työllisyyttä. Toisaalta niiden on havaittu aiheuttavan myös sitä, että työttömät siirtyvät työvoiman ulkopuolelle, Huuskonen selventää.

Sanktioiden kohteeksi joutuneet työttömät saattavat siis jäädä muiden tukien, kuten toimeentulotuen, varaan.

Kaikille asetettava työnhakuvelvoite vähentää toki kuormaa työvoimapalveluissa, mutta samalla vaarana on, etteivät ihmisten yksilölliset tilanteet tule riittävästi huomioiduksi.

– Kun työttömyys pitkittyy, työllistyminen on hyvin vaikeaa ja tarvitaankin ihan muita palveluita, Huuskonen toteaa.

Tutkijan mielestä työvoimaviranomaiset ovat tämän myös ymmärtäneet, sillä täysi työnhakuvelvoite on asetettu vain noin 30 prosentille työttömistä työnhakijoista.

Huuskonen korostaa yksilöllisen työnhaun merkitystä.

– Työvoimaviranomaisilla pitäisi olla riittävästi aikaa siihen, että jokaisen työnhakijan tilannetta käydään huolellisesti läpi, huomioiden tämän koulutus ja työtausta, hän sanoo.

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) tarkasteli pohjoismaista työvoimapalvelumallia pari vuotta sitten ja totesi, että se on johtanut kaavamaiseen palveluprosessiin, joka ei huomioi yksilöiden erilaisia tarpeita ja kohdentaa työvoimapalveluiden henkilöstöresurssit tehottomasti. 

Työvoimapalvelut siirtyivät tämän vuoden alussa TE-toimistoilta kunnille, eikä mullistuksesta ole selvitty ongelmitta. Julkisuudessa on kerrottu resurssien puutteesta, kiireestä ja kaaoksesta.

– Ei ole kerta kaikkiaan aikaa tehdä työttömien haastatteluita tarpeeksi laadukkaasti ja hoitaa heidän asioitaan siten, että työllistyminen edistyisi, Huuskonen kuvaa.

Hän muistuttaa, että ihmisillä voi olla hyvin erilaisia syitä siihen, miksi töitä ei löydy. Henkilökohtainen tuki ja apu työnhaussa ovat siksi hyvin tärkeitä.

Huuskosen mielestä työnhakuvelvoitteen toimivuutta olisi nyt paikallaan tutkia perusteellisesti, ja poliitikkojen pitäisi sen jälkeen tehdä johtopäätökset siitä, kannattaako mallia jatkaa.

Jos laittaisin työpaikkailmoituksen vaikkapa Duunitoriin, tilanne lähtisi ihan käsistä.

Yrittäjä Atte Pohjanmaa

Ohjelmistoyritys Vertics Oy:n toimitusjohtaja Atte Pohjanmaa myöntää, että työhakemusten tulva on myös yrittäjälle raskas.

Reilut 30 ihmistä työllistävään yritykseen tulee useampia työhakemuksia joka päivä, vaikka avoimista työpaikoista ei ole viime aikoina ilmoitettu.

– Hakemuksia tulee muutenkin niin paljon, että jos laittaisin työpaikkailmoituksen vaikkapa Duunitoriin, tilanne lähtisi ihan käsistä, Pohjanmaa sanoo.

Hän kertoo tietävänsä muita yrittäjiä, joille näin on käynyt.

– Postilaatikot ovat olleet täynnä hakemuksia, ja sitten niiden lukemisesta tulee oikea työ.

Työnhakuvelvoitteen voi täyttää lähettämällä työhakemuksen tiettyyn työpaikkaan, jättämällä avoimen hakemuksen tai ottamalla suoran yhteydenoton työnantajaan.

Pohjanmaa ei kuitenkaan haluaa syyttää hakemusrumbasta työnhakuvelvoitetta. Hän sanoo pitävänsä työttömien aktivointia sinänsä hyvänä asiana.

– Mutta taloustilanne on huono ja työttömyys korkealla. Työpaikkoja on liian vähän, se tässä on se ongelma.

Pohjanmaan mukaan työhakemusten lukeminen ja niihin vastaaminen vie liikaa aikaa yrittäjältä.

– Kaikille työnhakijoille pitäisi kuitenkin mielellään vastata, se olisi kohteliasta.

Pohjoismainen työvoimapalvelumalli otettiin käyttöön Sanna Marinin (sd.) hallituksen aikana toukokuussa 2022.

Nykyinen Petteri Orpon (kok.) hallitus on kiristämässä velvoitetta entisestään. Ensi vuoden alusta lähtien myös osa-aikatyötä tekevien tulee lähtökohtaisesti hakea neljää työpaikkaa kuukaudessa saadakseen soviteltua työttömyysetuutta.

Lakia kiristetään myös esimerkiksi siten, että työnhakuvelvoitteiden laiminlyönnistä seuraava karenssi iskee jo ensimmäisestä rikkeestä nykyisen neljännen rikkeen sijaan.

Samalla työnvälitystä pyritään uudistamaan nykyistä yksilöllisemmäksi. Työvoimaviranomaiset saavat myös enemmän harkintavaltaa työnhakukeskusteluiden järjestämiseen. Resursseja voidaan siten kohdentaa enemmän niiden asiakkaiden palveluun, jotka siitä eniten hyötyvät.

Rahaakin pitäisi vapautua lisää. Erityisasiantuntija Toni Ruokonen työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo, että ehdotetut muutokset vähentäisivät työvoimaviranomaisten lakisääteisiä tehtäviä noin 570 henkilötyövuoden verran, minkä johdosta kuntien valtionosuusrahoitukseen tulisi tehdä noin 34 miljoonan euron vähennys.

Ministeriön selvityksessä on kuitenkin havaittu, että työvoimapalveluissa on henkilöstövajetta. Siksi kuntien valtionosuusrahoitusta ehdotetaan vähennettäväksi yhdellä miljoonalla eurolla.

– Käytännössä tämä tarkoittaa, että ehdotettujen muutosten myötä valtio lisäresursoi työvoimapalveluiden henkilöasiakaspalvelua noin 33 miljoonalla eurolla vuodessa, Ruokonen kertoo.