Asiantuntijoita metsästetään headhunterien avulla jo opiskelijoina – "Ei tällaista ole aikaisemmin ollut"

Aalto-yliopiston professori Ahti Salo kertoo automatisaation vievän väistämättä työpaikkoja, kun pian jo kaupassakin voi käydä kohtaamatta yhtään asiakaspalvelijaa.

Liikennevälineetkään eivät pian tarvitse ohjaajia.

Uusien järjestelmien perustamista varten tarvittavasta asiantuntijuudesta onkin nyt työvoimapulaa. Salo kertoo, että yritykset metsästävät headhuntereiden avulla Aalto-yliopiston opiskelijoita diplomityöntekijöiksi.

– Ei tällaista ole aikaisemmin ollut, professori huomauttaa.

Hän katsoo sen jääneen historiaan, että yhdellä tutkinnolla tehdään 40 vuoden ura samassa työpaikassa.

– Kaikkien on pyrittävä ja pystyttävä uudistamaan osaamistaan matkan varrella.

Salo uskoo, että ihmisille löytyy jatkossakin mielekästä tekemistä, mutta iso kysymys on se, miten samalla luodaan ja jaetaan kaikille hyvinvointia.

Hallituksen tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa pureutuu suomalaisen työn tulevaisuuteen.

Työn murros tunnistetaan yhdeksi Suomen suurimmista haasteista.

Selonteossa todetaan, että suuri osa tavallisista palkansaajista ei näe radikaalia muutosta työelämässään juuri nyt, mutta murros aiheuttaa jo suurelle joukolle työntekijöitä jatkuvaa epävarmuutta ja huono-osaisuutta.

Työn murroksen takana on sellaisia megatrendejä kuin digitalisaatio, globalisaatio, väestörakenteen muutos, kaupungistuminen ja ilmastonmuutos. Murroksen ytimessä ovat myös robotit, tekoäly ja jakamistalous.

Selonteon mukaan osaamistarpeet saattavat polarisoitua tulevaisuudessa niin, että työpaikkoja on lähinnä korkean osaamisen ja hyvin matalan osaamisen aloilla.

Vastaavasti keskitason osaamista vaativaa työtä on huomattavasti vähemmän.

Jyrkkä työelämän polarisaatio ei kuitenkaan ole väistämätön kehitys tai asia, johon ei ehditä vaikuttaa, selonteossa huomautetaan.

Ajatushautomo Demos Helsingin tutkija Jaakko Kuosmanen vahvistaa, että keskiluokan kaventuminen on yksi trendi nykypäivän työelämässä.

– Mutta tippuuko keskiluokka tulevaisuudessa matalapalkka-aloille vai saako se enemmän vapaa-aikaa [robotiikan myötä], se on politiikkakysymys, hän toteaa.

Digitalisaation myötä työ irtaantuu tuottavuudesta, jolloin koko työn kysymys joudutaan määrittelemään uudelleen.

Kuosmanen uskoo ammattien rajojen murtuvan.

Silloin datatietäjä ja markkinoija ovat samassa paketissa ja data-analyytikko pystyy hyödyntämään tekoälyä.

– Nämä ovat varmasti tulevaisuuden asioita.

Kuosmasen mukaan myös metataidot – joita ovat esimerkiksi muutoksiin mukautuminen ja paineensietokyky – ovat jatkossa entistä tärkeämpiä.

Hänen mielestään on selvää, että työelämässä täytyy oppia jatkuvasti uutta ja kehittyä.

– On iso yhteiskunnallinen kysymys, miten opintojen rakenteet tehdään niin, että opintoja on mahdollisuus päivittää.

Yliopistoväki on hyvin sitoutunutta ja motivoitunutta kehittämään Suomea seuraavat vuosikymmenet.

Pääministeri Juha Sipilä

Maailman muuttuessa me suomalaiset voimme joko rakentaa itse tulevaisuuttamme tai ajelehtia muutoksen mukana, eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan jäsen Aila Paloniemi (kesk.) sanoi, kun eduskunta kävi tiistaina palautekeskustelun tulevaisuusselonteosta.

– Keskustan eduskuntaryhmä valitsee ensimmäisen vaihtoehdon. Selviytyminen työn, työelämän ja työmarkkinoiden murroksesta edellyttää meiltä suomalaisilta rohkeutta uudistua, taitoa sopia ja kykyä tehdä yhteistyötä, Paloniemi totesi keskustan ryhmäpuheenvuorossa.

Eri työnteon muodoille on luotava nykyistä paremmat edellytykset, hän sanoi.

– Ansiotuloja ja sosiaaliturvaa on voitava yhdistää  joustavammin. Keskustan eduskuntaryhmä on valmis kokeiluihin ansiotulojen ja sosiaaliturvan yhdistämisestä.

Paloniemi huomautti robottien ja digitalisaation muuttavat maailmaa, mutta tuovan myös uutta työtä.

– Esimerkiksi Uudenkaupungin autotehdas on yksi maamme robotisoituneimmista tehtaista, ja silti sinne palkataan koko ajan lisää työntekijöitä.

Tulevaisuusvaliokunta edellyttikin mietinnössään , että hallitus tarkastelee myös niitä ilmiöitä ja trendejä, joissa teknologia luo uutta työtä.
 
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi eduskunnalle vierailleensa maanantaina Oulun yliopistolla, jossa keskusteltiin Suomen ja EU:n keskeisistä kysymyksistä 2020-luvulla.

– Yliopistoväki on hyvin sitoutunutta ja motivoitunutta kehittämään Suomea seuraavat vuosikymmenet.

– Aion järjestää samanlaisia tilaisuuksia useissa korkeakouluissa. Tapahtumien antia hyödynnetään tulevaisuusselonteon toisessa osassa, valtioneuvoston ja ministeriöiden tulevaisuustyössä sekä Suomen EU-politiikan valmistelussa, Sipilä lupasi.

Kesällä 2018 julkaistavassa selonteon toisessa osassa muodostetaan näkemys politiikkatoimista, joita tuleva työelämä tarvitsee.