Näin Kerttu Niskanen perustelee yllätyspäätöstään
Maastohiihdossa pitkän ja upean uran kansainvälisellä huipulla tehnyt Kerttu Niskanen yllätti monet tiistaina: ura ammattiurheilijana on päättynyt.
Vielä toukokuussa Niskanen, 38, nimettiin tulevaa kautta varten maajoukkueryhmään. Ja miksikäs ei: vaikka viime kausi olikin vaikea loukkaantumisen ja sairastelun takia, oli Niskanen olympialaisissa henkilökohtaisilla matkoilla viides ja seitsemäs, voitti viestipronssia, ja maailmancupissakin tuli kaksi nelossijaa.
– Varmaan oli yllätys, lähes kaikille. Myös ajankohdallisesti (syyskuun alkuun). Ei tästä tiennyt kuin perhe ja muut ihan lähimmät ihmiset, Niskanen toteaa STT:lle.
– Mutta olen sanonut monesti aiemminkin, etten halua päättää (paljon etukäteen) sitä milloin ura loppuu. Onko se vuoden vai parin tai olympiadin päästä. Olen halunnut elää hetkessä, ja jos päästäisin korvieni väliin jonkin ajankohdan uran loppumiseen, siitä tulisi fokukseen ja tekemiseen särö.
Ajatus siis kypsyi kesän mittaan.
– Kyllä sitä on joutunut miettimään, onko tähän valmis. Mutta aika aikaansa kutakin, kaikki hyvä loppuu aikanaan. Olen onnellinen ja kiitollinen siitä, että ura oli näinkin pitkä, ja vastoinkäymisistä huolimatta olen saanut nauttia valtavasti myös onnistumisista. Niitä on nyt mukava muistella.
Niskanen edusti Suomea lukuisissa aikuisten arvokisoissa vuodesta 2011.
Palkintokaapista löytyy viisi olympiamitalia, joista viimeisin on viime kevään Milano-Cortinan viestipronssi. MM-laduilta tuli kaksi viestimitalia, ja maailmancup-uralta yhdeksän osakilpailuvoittoa.
Niskanen on 357 starttinsa ansiosta yksi eniten maailmancupissa kilpailleista hiihtäjistä.
Cup-debyyttinsä hän teki 19-vuotiaana joulukuun alussa 2007. Rukan perinteisen kympiltä tuli 61:s sija, hitusta vaille viisi minuuttia voittaja Marit Björgeniä perässä.
– Muistan siitä kisasta ainoastaan sen, että väistin oravaa siinä reitin varrella. Ja jos en nyt viimeinen siinä kisassa ollut, niin aika lähellä ainakin. Mutta olin äärettömän onnellinen, että pääsin maailmancupiin. Kävin niissä kisoissa kesken nuorten leirin, ja kun palasin sieltä, sain valtavat aplodit kavereilta ja valmentajilta. Olin päässyt käymään maailmancupissa!
– Olin jo silloin tosi päättäväinen ja sisukas. Päättänyt, että haluan menestyä, joskus olympialaisissa kisata ja sieltä mitalin saada. Ja siitä on menty kausi kerrallaan, kohti unelmia.
Ja vaikka orava piti paikkansa ladulla tuolloin, monet muut hankaluudet unelmaansa jahdannut nuori urheilija selätti sen kummemmin väistelemättä.
Mutta millaisena Kerttu Niskanen haluaisi tulla muistetuksi urheilijana?
– Iloisena, periksiantamattomana ja sisukkaana. Vastoinkäymisiä on ollut ja sinnikkyyttä ja sisukkuutta on vaadittu, mutta olen pystynyt noista vaikeuksista nousemaan ja hyviä saavutuksia saavuttamaan. Eli toivon, että minusta tulisi mieleen juurikin iloisuus ja sisukkuus!