Asiantuntijat istuivat Orpon seuraksi valtion kirstun päälle – "Jakovaraa ei ole"

Asiantuntijat yhtyvät valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) näkemykseen siitä, että piristyneestä talouskasvusta huolimatta valtion kirstusta ei ole ylimääräistä rahaa jaettavaksi.

Noususuhdanteessa kannattaisi pikemminkin vahvistaa julkista taloutta, katsovat sekä toimitusjohtaja Vesa Vihriälä Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta (Etla) että johtaja Seija Ilmakunnas Palkansaajien tutkimuslaitoksesta.

– Julkisessa taloudessa on suhdanteista riippumaton rakenteellinen alijäämä ja sen seurauksena niin sanottu kestävyysvaje, joten jakovaraa ei ole, Vihriälä sanoo.

Ilmakunnaksen mukaan hallituksen pitäisi nyt miettiä tulevaisuutta ja ennemmin säästää kuin jakaa.

– Sote-uudistuksesta tulevat säästöt ovat epävarmoja. 2020-luvulla on lisäksi edessä isoja hankintoja, esimerkiksi puolustuksessa, ja alijäämä uhkaa kasvaa. Nyt on julkisen talouden vahvistamisen aika, kun talouden suunta on myönteinen.

Orpo puhui toimittajille valtiovarainministeriön sisäisen budjettineuvottelun yhteydessä tiistaina. Hän totesi, että Suomen talouden kasvu on väkevää ja laaja-alaista, mutta julkisen talouden kurista pitää pitää kiinni.

Orpo ei halunnut ottaa kantaa tuleviin veroratkaisuihin, vaan hänen mukaansa ne tehdään kokonaisuutena budjettiriihessä elokuun lopussa. Henkilökohtaisesti hän pitää keventämistä kannatettavana tavoitteena.

– Ministerityöryhmässä katsotaan verotuksen kokonaisuus. Sille on tärkeä löytää vahva näkemys hallituksessa.

Ilmakunnas pitää veronkevennyksiä perusteltuina, jos niillä turvataan ostovoimaa ja pidetään yksityinen kulutus kasvussa. Hänen mukaansa hallituksen pitäisi kuitenkin huomioida pitkän aikavälin menopaineet.

– Jos ansiotulojen verotusta kevennetään, verotusta täytyy kiristää jostain muualta. Esimerkiksi alennettuja arvonlisäkantoja voisi kiristää, Ilmakunnas sanoo.

Vihriälän mukaan palkansaajien ostovoimaa tukemaan verokevennyksiä ei tarvita, sillä noususuhdanne itsessään tukee käytettävissä olevien tulojen kehitystä ja yksityistä ostovoimaa.

– Verohelpotuksia olisi vaikea perustella, ellei vastaavasti leikata menoja.

Vihriälä pitää tärkeänä, että veropäätöksiä ei kytketä työmarkkinakierrokseen.

– Jos hallitus sitoisi kätensä siihen, mikä työmarkkinaratkaisu on, se merkitsisi sitä, että työmarkkinaosapuolet päättäisivät viime kädessä veropolitiikasta, enkä pidä sellaista hyvänä.

Ilmakunnas uskoo, että veroratkaisuja tehdessään hallitus joutuu ottamaan huomioon työmarkkinajärjestöjen palkankorotusaikeet. Orpon mukaan hallitus tekee itsenäistä veropolitiikkaa.

Hallitus pääsee Orpon mukaan tavoitteeseensa taittaa velkaantuminen vuoteen 2019 mennessä.

Ilmakunnas ja Vihriälä pitävät tavoitteen saavuttamista mahdollisena. Kumpikaan ei kuitenkaan usko, että julkisen talouden alijäämästä päästäisiin eroon 2021 mennessä.

Asiantuntijoiden mukaan on epätodennäköistä, että Orpon juhlima talouskasvu olisi ainakaan yksin hallituksen toimien ansiota.

– Tällaiset toimet vaikuttavat kasvuun pitkällä viiveellä. Muut tekijät, kuten kansainvälisen ja euroalueen talouden piristyminen, ovat keskeisempiä, Ilmakunnas sanoo.

Vihriälän mukaan esimerkiksi viennin piristymisestä merkittävä osa on peräisin pidempiaikaisesta kilpailukyvyn parantumisesta.