Asiantuntija Putinin ja Bidenin puhelusta: Niukat tiedot julkisuuteen voivat jopa viestiä hyvää – Näin presidentti Niinistö kommentoi puhelua Ylellä
Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin noin tunnin mittaisesta puhelinkeskustelusta on tihkunut julkisuuteen tietoja verraten vähän. Presidentit puhuivat myöhään torstai-iltana Suomen aikaa.
Putinin kerrotaan olevan tyytyväinen keskusteluun, jonka aloite tuli häneltä. Yhdysvaltalaislähteet ovat kertoneet puhelun yleisen sävyn olleen vakavan.
Venäjän ja Yhdysvaltojen välit ovat olleet jännittyneet Ukrainan tilanteen vuoksi. Venäjä on keskittänyt Ukrainan rajan läheisyyteen kymmeniätuhansia sotilaita, mikä on nostanut esiin pelkoja Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Venäjä on kiistänyt hyökkäysaikeet.
Yhdysvallat on uhannut Venäjää toistuvasti kovilla talouspakotteilla Ukrainan tilanteen vuoksi. Putin varoitti Bidenia siitä, että uusien Venäjän-vastaisten pakotteiden asettaminen Ukrainan tilanteen vuoksi olisi suuri virhe. Venäläispresidentin mukaan pakotteet voisivat johtaa Venäjän ja länsimaiden välisten suhteiden täydelliseen murtumiseen.
Biden puolestaan varoitti Yhdysvaltain liittolaisineen vastaavan päättäväisesti, jos Venäjä hyökkää jälleen Ukrainaan, kertoi Valkoisen talon tiedottaja Jen Psaki tiedotteessa.
Selvistä erimielisyyksistään huolimatta kumpikin presidentti ilmaisi tukeaan diplomatialle Ukrainan tilanteen ratkaisemiseksi.
Presidentti Sauli Niinistön mukaan presidenttien puhelussa ei julkisuuteen tulleiden tietojen perusteella ollut kovin paljon uutta.
– Jos ajatellaan tätä eilistä puhelua, niin kovin paljon uutta siinä ei ilmentynyt. Ja ehkä paras puoli puhelussa oli, että kumpikin osapuoli näytti, tiedotteissa ainakin, vakuuttavan valmiuttaan diplomaattisen etenemiseen, joka sitten tammikuun toisella viikolla lähteekin liikkeelle, presidentti sanoi Ylellä perjantaina.
Yhdysvallat ja Venäjä järjestävät neuvottelun Sveitsin Genevessä 10. tammikuuta. Kokouksen pääaihe on kuitenkin ydinasesopimukset. Neuvottelut ovat osa strategista turvallisuuskeskustelua, joka alkoi Bidenin ja Putinin välillä kesäkuussa Genevessä.
Lisäksi Venäjä ja Nato tapaavat 12. tammikuuta, ja päivää myöhemmin Venäjän ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin edustajien on määrä tavata.
Niinistö arvioi, että neuvotteluhalukkuus estää tilanteen välittömän kärjistymisen.
– Jää tietysti vähän kysymään, että miksi puhelu oli tarpeen, sehän oli kait Putinin aloitteesta. Hyvä puoli on kuitenkin, että nyt voidaan kuitenkin olla melkoisen vakuuttuneita siitä, että tuonne tammikuun toiselle viikolle asti ainakin säilyy rauhantunnelma.
Niinistön mukaan yhteydenpito Ukrainan konfliktin eri toimijoihin on ollut hyödyllistä. Niinistö on joulukuussa keskustellut Ukrainan tilanteesta Bidenin ja Putinin lisäksi muun muassa Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin ja Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kanssa.
Välittäjän rooliin hän ei kuitenkaan usko.
– Ei tässä nyt kannata liikoja kuvitella, mutta olen saanut pidetyksi yhteyttä aika laajastikin kaikkiin toimijoihin, ja minusta se on Suomen kannalta hyödyllistä. Olemme suorissakin yhteyksissä joka suuntaan ja kuulemme siinä monenlaista. Se, että tässä tarvittaisiin jotain välittäjiä, niin se kannattaa ehkä unohtaa.
Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan mukaan voi olla myönteistä, ettei Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien puhelinkokouksesta ole tihkunut puhelun jälkimainingeissa liiemmin tietoja.
– Voi olla jopa hyvä merkki, että neuvotteluja ei käydä julkisuudessa, hän sanoi STT:lle tuoreeltaan.
Aaltola kuvailee kokousta jämptiksi ja painottaa keskustelun sisällön olevan pitkälti arvailujen varassa.
Niukkasanaisuus voi selittyä myös sillä, että osa käsitellyistä asioista voi olla luottamuksellisia. Kaikkea ei kannatakaan Aaltolan mukaan tuoda esille, sillä neuvottelut vaikeutuisivat, jos niitä pidettäisiin julkisuudessa.
– Jos olisi ollut suurta eripuraa ja olisi ajauduttu saman tien isoihin vaikeuksiin ja pidettäisiin jatkamista mahdottomana, siitä olisi todennäköisesti tihkunut tietoja, hän kuitenkin lisää.
Lähtökohdat tuleviin tammikuisiin neuvotteluihin ovat Aaltolan mukaan varsin vaikeat, sillä osapuolet ovat kaukana toisistaan.
– On jo saavutus sinällään, että päästään tammikuussa neuvottelupöytään, ja prosessi sitten sitoo näitä toimijoita. Mitä pidempään ja seikkaperäisemmin asiaa puidaan, sitä enemmän se ehkä sitten liennyttää sotilaallista puolta siellä rajalla, Aaltola summaa.