Asiantuntija huolestui lukioikäisistä, jotka joutuvat muuttamaan varhain omilleen – "Nuoren on saatava riittävä tuki"

Vaikka nuori muuttaa lukio- tai ammatillisen koulutuksen opintojen vuoksi omilleen, häntä ei saisi jättää oman onnensa nojaan. 15–16-vuotias on vielä liian nuori pärjäämään tyystin ilman aikuisten tukea, arvioi Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Ira Custodio.

– Itsenäistymisvaihe on tärkeä siirtymäkohta, jossa nuoren on tärkeä saada riittävä tuki, jotta hän saa luottamuksen siihen, että elämä kantaa, Custodio sanoo.

– Erityisen tärkeä on kiinnittää huomiota heihin, joilla itsenäistyminen tapahtuu varhaisemmin kuin mitä nuori itse toivoisi ja etenkin heihin, joilla ei ole riittävästi sosiaalisia suhteita ja verkostoja.

Custodio sanoo tietävänsä, että kuntien ja järjestöjen nuorisotyössä on tunnistettu nuorten ryhmä, joka muuttaa varhain omilleen toiselle paikkakunnalle. Nuorille on järjestetty työpajoja, tapahtumia ja tukea, mutta on vaikea tietää, miten kattavasti toiminta tavoittaa omilleen muuttaneet. Vaarana on, että nuoret ovat yksinäisiä ja syrjäytyvät.

– Mietin paljon nuoria, joilla tukiverkostoja ei ole fyysisesti lähellä tai ei ole ketään, jolle soittaa, jos jääkaappi on tyhjä tai nuori tarvitsee apua laskujen maksamisessa.

Omilleen muuttaneiden toisen asteen opiskelijoiden joukko on hyvin moninainen. Tarkkoja lukuja on vaikea luetella, sillä esimerkiksi asuinpaikkakunnan ja opiskelupaikkakunnan ero ei kerro asumismuodosta mitään.

Tilastot antavat toki osviittaa. Esimerkiksi vuoden 2022 lukiolaisbarometrissa kuusi prosenttia nuorista vastaajista kertoi muuttaneensa nykyisten opintojen vuoksi toiselle paikkakunnalle.

Nykyään oppivelvollisuus jatkuu siihen asti, kun opiskelija täyttää 18 vuotta. Helsingin yliopiston tutkija Hanna Remes kertoo, että alle 18-vuotiaana kotoa muuttaminen on edelleen melko harvinaista, sillä Tilastokeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2022 kuusi prosenttia 16-vuotiaista ei asunut kummankaan vanhempansa kanssa, 17-vuotiaista 10 prosenttia.

– Tilastojen perusteella näyttää siltä, että kotoa muutto aikaistuu Suomessa edelleen, mutta mitään dramaattista muutosta ei ole viime vuosina tapahtunut.

Syyt varhaisen omilleen muuton taustalla vaihtelevat. Toinen on jo ehkä pitkään unelmoinut opinnoista urheilulukiossa ja lähtee satojen kilometrien päähän omasta tahdostaan, toisen saattaa ajaa omilleen pitkä etäisyys lähimpään oppilaitokseen tai pahimmillaan lapsuudenkodin vaikeudet.

Remes muistuttaa, että muutto lapsuudenkodista on nuorelle aina haastava vaihe.

– Vastuu oman elämän ja arjen pyörittämisestä opintojen ohella on eri tavalla kuormittavaa kuin jos asuisi vielä kotona, jossa vanhemmat tai vanhempi pyörittää huushollia.

Ira Custodio kokosi nelisen vuotta sitten Lastensuojelun Keskusliiton selvityksen 16-vuotiaiden nuorten ajatuksista itsenäisestä asumisesta.

Siihen haastateltiin kaikkiaan noin tuhatta nuorta, jotka täyttivät vuoden 2019 aikana 16 vuotta. 60 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että toinen aste pitäisi voida suorittaa vanhempien luona asuen.

Nuoren valmiutta muuttaa omilleen tarkasteltiin arjen taitojen näkökulmasta: onnistuuko ruoan laitto, siivoaminen ja omasta taloudesta huolehtiminen.

– Selvityksemme perusteella tiedämme, että suurin osa nuorista oppii arjen taitoja kotona ja koulussa melko paljon, mutta miten hyvin palveluissa tunnistetaan nuoret, joilla riittävää tukea ei ole ja miten heille mahdollistetaan turvallinen itsenäistyminen? Custodio kysyy.