Antoiko liikenneministeri Ranne väärää tietoa Länsirata-paperista? Pääministeri Orpo: "Ehkä hän ei ollut lukenut sitä vielä silloin"

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on joutunut viime viikkoina ankarasti puolustamaan hänelle tärkeää Länsirataa. Länsirata on Helsingin ja Turun välille suunnitteilla oleva nykyistä nopeampi junayhteys, jonka alkuperäinen nimi oli Tunnin juna.

Hankkeen ylle on kasautunut tummia pilviä, kun hallituksessa perussuomalaiset on suhtautunut rataan penseästi ja osa osakaskunnista on kesän aikana suhtautunut hyvin varauksellisesti radan rahoittamiseen. Osakaskuntien pitäisi rahoittaa rataa 400 miljoonalla eurolla valtion samankokoisen summan lisäksi. Siitä on alustava yhteisymmärrys, mutta neuvottelut summan jakautumisesta ovat kesken. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) on sanonut, että hanke kaatuu, jos kunnat eivät osallistu 400 miljoonalla eurolla.

Kunnat pohtivat omaa investointiaan yhteyden ensimmäisiin osuuksiin myös siltä kantilta, päätetäänkö kalleimman Lohja–Salo-osuuden rakentamisesta seuraavalla hallituskaudella. Osalle kunnista rata ei ole välttämättä riittävän hyödyllinen, jos sitä ei rakenneta kokonaan.

Seuraavan hallituksen kokoonpanoa tai päätöksiä ei kukaan tiedä, mutta sitoutuuko kokoomus Lohja–Salo-osuuden rakentamisesta päättämiseen seuraavalla kaudella, jos puolue on hallituksessa?

– Tavoite on, että kaikkien yhteyksien, länsiradan, pääradan, idän yhteyksien kehittämistä jatketaan, Orpo muotoilee.

Suoraan Orpo ei siis kysymykseen vastaa. Orpo arvioi, että koko yhteysvälin osalta kyseessä on useiden vuosien tai jopa vuosikymmenten projekti. Kaikkiaan Länsiradan investointikustannusten on arvioitu olevan yli kolme miljardia euroa.

Länsirata jäi heinäkuussa ilman EU-rahaa, jota se oli hakenut 176 miljoonaa euroa. Pääministeri pitää hyvin mahdollisena, että hanke voi vielä myöhemmin saada EU-rahaa. Orpon mukaan hanke jäi ilman EU-rahoitusta, koska se ei ollut vielä riittävän valmis.

– Ilman muuta voi saada. Pidän sitä vähintään todennäköisenä komission muistion pohjalta. Aikataulua en osaa sanoa.

Vastuuministeri Ranne on kertonut ilman EU-rahaa jäämisen syyksi hankkeen kannattamattomuuden. Ranne kommentoi heinäkuussa Iltalehdelle, että Länsirata-hanketta tulisi arvioida vielä uusiksi, koska se ei olisi taloudellisesti kannattava edes EU-rahoituksen jälkeen. Tätä Ranne piti tärkeimpänä osana arviota.

STT kertoi heinäkuun lopulla liikenne- ja viestintäministeriön salaamasta EU-rahoituksen arviointipaperista, jonka mukaan ongelmaksi Länsiradan EU-rahoitukselle näytti muodostuneen hankkeen kypsyys. Ranne näytti perustavan julkiset ulostulonsa Länsiradan taloudellisesta kannattamattomuudesta EU-rahoituksen arviointipaperin kohtaan, jossa on pyritty arvioimaan ensisijaisesti aivan toista asiaa. Antoiko Ranne siis väärää tietoa?

– Ehkä hän ei ollut lukenut sitä (arviointipaperia) vielä silloin. En ole puhunut hänen kanssaan siitä, Orpo sanoo.

Oppositiosta erityisesti keskusta on kritisoinut hanketta. Torstaina keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen vaati jälleen Länsirata-hankeen perumista ja siihen suunnattujen eurojen suuntaamista olennaisempaan.

Orpoa Kaikkosen ulostulo hiukan huvittaa.

– Tämähän on voimakkaasti keskustan ajama hanke. Melkein voisi sanoa, että isosti liikkeelle laittama, hän naurahtaa viitaten Juha Sipilän (kesk.) hallitukseen, joka kehitti hankeyhtiömallin.

Jo Sipilän hallituksessa Orpo valtiovarainministerinä puolusti hallituksen sisällä Turun-radan hankeyhtiön edistämistä pääradan rinnalla. STT kertoi vuonna 2019 tietoihinsa pohjautuen, että liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehet viestivät Sipilän hallitukselle, että Helsingistä Tampereelle suuntautuvan pääradan hankeyhtiö voisi houkutella sijoittajia, mutta Turun suunnan hankeyhtiöllä ei ole niin väliä, koska yhteys on rakennettava puhtaasti julkisella rahalla. Näin myös on käymässä, eikä yksityistä rahaa ole tulossa.

Orpo sanoo nyt, että hänen mielestään keskustelu on irtautunut todellisuudesta, kun puhutaan jo miljardeista.

– Hallitus käyttää hankkeeseen budjetin kautta omaisuustuloja 400 miljoonaa ja käynnistää sillä Espoo–Lohja-välin ja tekee pari pientä pätkää Turun päästä. Tämä hallitus ei ole tekemässä miljardien kohdennusta koko yhteysväliin, vaan sitä kehitetään näiltä osin, hän sanoo.