Angry Birdsin kehittäjä tylyttää Suomea rohkeuden puutteesta: "Yrityksessä ketään ei kiinnosta vuoteen 2025 asetettu tavoite"

Suomessa pitäisi uskaltaa asettaa nykyistä rohkeampia tavoitteita, sanoo Peter Vesterbacka.

Kansainväliseksi hitiksi nousseesta Angry Birds -pelistä tunnettu Vesterbacka muistuttaa, että Suomi on lähes kaikilla mittareilla mitattuna maailman kymmenen parhaan maan joukossa, yleensä kolmen kärjessä.

­– Jos olemme näin hyviä, miksi emme saa enempää aikaiseksi, Vesterbacka kysyy.

Valtioneuvoston kanslian ja suomalaisen kokeilijayhteisön yhdessä kehittämän verkkoalusta Kokeilunpaikka.fi :n julkistamistilaisuudessa puhuneen Vesterbackan mielestä Suomessa tarvitaan nykyistä rohkeampaa ja nopeampaa toimintaa. Ensimmäisenä hän kiinnittäisi huomiota asetettuihin tavoitteisiin.

– Pitää olla uskallusta asettaa sellaisia tavoitteita, jotka tuntuvat välillä jopa mahdottomilta.

Hän nostaa esimerkiksi hallituksen puoliväliriihessä asettaman tavoitteen, jonka mukaan Suomi on maailman paras innovaatio- ja kokeiluympäristö vuoteen 2025 mennessä.

­– Tavoite on turhan vaatimaton. Tuohon pitää päästä parissa vuodessa.

– Missä tahansa firmassa, jossa otetaan tavoitteeksi vuosi 2025, se ei kiinnosta ketään. Tavoite on niin kaukana, että suurin osa ei enää ole edes organisaatiossa töissä siinä vaiheessa, Vesterbacka tylyttää.

Tänään lanseerattua kokeilunpaikka.fi-alustaa Vesterbacka kiittelee.

Alusta avittaa hyviä ideoita eteenpäin konkreettisiksi kokeiluiksi. Se kokoaa sirpaloitunutta tietoa eri puolilla maata järjestöissä, yrityksissä ja julkisella puolella meneillään olevista kokeiluista ja auttaa hyviä ratkaisuja kehittymään ja leviämään.

Alustan kautta voi myös hakea hankerahoitusta.

Vesterbacka toimi alustasta järjestetyn ohjelmointitapahtuman, hackathonin, tuomaristossa viime syksynä ja siitä lähtien Kokeilun paikkaa kehittävässä Kokeilukummit-yhteisössä.

– Kokeilun paikka on saatu nopeasti eteenpäin. Tapasimme viime vuonna ensimmäisiä kertoja tämän puitteissa ja nyt tämä on jo toiminnassa, Vesterbacka kiittelee.

Vesterbackan mielestä myös hallituksen perustulokokeilu on askel oikeaan suuntaan. Hän kannustaakin laajentamaan kokeilua nykyisestä.

Vesterbackan mielestä startupien lisäksi julkisella puolella pitäisi hyväksyä, että välillä tulee epäonnistumisia.

– Kokeilut ovat siksi tärkeitä, että niiden kautta opitaan. Pahinta on, jos ei edes kokeile, hän korostaa.

Myös kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) korostaa tarvetta ajattelutavan muutokseen.

Vehviläisen mukaan kokeilut eroavat pilottihankkeista siinä, että pilottihankkeissa tiedetään mihin pyritään ja halutaan testata esimerkiksi jonkun valmiiksi sorvatun toimimallin toimivuutta.

– Kokeiluissa etsitään eikä välttämättä tiedetä, mihin kokeilu johtaa, Vehviläinen kuvaa.

– Laajasti tarkasteltuna Kokeilun paikka on paitsi yhteiskunnallisten innovaatioiden myös demokratian väline. Se avaa ruohonjuuritason aloitteille mahdollisuuden muuttaa yhteiskunnan rakenteita.