Analyysi: Savo-Karjalassa tiedossa arvoituksellinen kisa – luopuvien konkariedustajien jäljiltä on jaossa paljon vapaita ääniä

Savo-Karjalassa käydään vaaleihin herkullisista asetelmista erityisesti keskustan näkökulmasta, sillä moni konkariedustaja jättää paikkansa.

Toista kertaa Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiirien yhdistelmänä vaaleihin käyvässä piirissä vapaana on yli 20 000 ääntä Elsi Kataisen, Seppo Kääriäisen ja Markku Rossin jäljiltä, joten
uusille kandidaateille on tarjolla aito mahdollisuus läpimenoon.

Odotettavissa on reipasta kampanjointia ja jännittävä koitos.

Toisaalta tilanne saattaa aiheuttaa myös epätietoisuutta ja haasteita; löytävätkö vuosikymmeniä tiettyä ehdokasta äänestäneet sopivaksi kokemansa ehdokkaan keskustan riveistä, vai käyvätkö kurkkimaan aidan yli.

– Tämä on arvoituksellisin tilanne minun urani aikana, Pohjois-Savon piirin toiminnanjohtaja Kimmo Valta toteaa.

Keskustan ehdokaslistasta kandidaattien löytyminen ei ainakaan jää kiinni.

Se on liki oppikirjaesimerkki tasapainoisesta kokoelmasta ikä- ja sukupuolijakaumansa sekä ammatti- ja aluejakonsa suhteen.

Joukosta löytyy niin vahvaa kokemusta kuin innokkaita tulokkaitakin. Listalle oli myös tunkua. Pohjois-Savon osalta lopullinen ehdokaskaarti lyötiin lukkoon piirikokousäänestyksellä.

Keskusta on Savo-Karjalassa vahvin puolue ja sellaisena se myös näyttäytyy ulospäin, vaikka vaalipiiriuudistus osaltaan nakersikin sen asemaa.

Selvää tietysti on, että tulevissa vaaleissa valtakunnallinen kannatustilanne luo varjonsa myös puolueen perinteisille valta-alueille.

Vuonna 2015 keskusta sai Savo-Karjalassa 32,5 prosentin kannatuksen yli 70 000 äänellä. Sillä irtosi kuusi kansanedustajapaikkaa.

Niiden säilyttäminen on tällä kertaa realistisesti arvioituna likipitäen mahdoton tavoite jo siksi, että väestökehityksen vuoksi Savo-Karjala menettää yhden kansanedustajapaikan Uudellemaalle.

Edellisissä vaaleissa keskusta kingersi itselleen juuri viimeisen paikan, demarien kolmannen kansanedustajakokelaan jäädessä nuolemaan näppejään.

Kaiken kaikkiaan keskustalla vaikuttaa Savo-Karjalassa olevan hyvä tsemppi päällä.

Suurin haaste on saada heräteltyä porukka katsomosta vaaliuurnille. Paikalliset arvioivat, että nukkuvia on nimenomaan keskustan omassa väessä. Osa on päätynyt unitilaan petyttyään hallituksen politiikkaan.

Kivenä kengässä hiertävät Savo-Karjalassakin aluesairaaloiden kohtalot, Iisalmen ja Varkauden käräjäoikeuksien lakkautukset sekä taksilainsäädännön muutokset. Tosin nämä osuvat kaikki myös kokoomuksen nilkkaan.

Keskusta saa tehdä hartiavoimin työtä viidenkin paikan eteen, mutta optimistisimmat lähtevät tosissaan taistelemaan Arkadianmäelle kuutta edustajaa.

Oman haasteensa kampanjointiin Savo-Karjalassa tuo maantieteellisesti laaja vaalipiiri.

Sen kiertäminen vie aikaa. Ehdokkaat ovat väistämättä kauempana äänestäjistään.

Keskusta saa tehdä hartiavoimin työtä viidenkin paikan eteen, mutta optimistisimmat lähtevät tosissaan taistelemaan Arkadianmäelle kuutta edustajaa.

Savo-Karjalan vaalikuningatar vuonna 2015 oli kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah, joka tulee oletettavasti jälleen kahmimaan kunnon äänisaaliin ja paikan pienpuolueelleen.

Sijoja 2.– 6. pitivät keskustalaiset, etu-nenässä Hannakaisa Heikkinen yli 10 000 äänellään.

Keskustan varapuheenjohtajalla on paineita kerätä nytkin mojova potti, samoin viimeksi kolmanneksi eniten ääniä saaneella kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisellä.

Jos heidän ennustaisi varmuudella uusivan paikkansa, lopuista kolmesta tai kaiken mennessä nappiin neljästä paikasta tullaan käymään todella kova kisa.

Elsi Katainen, Seppo Kääriäinen ja Hannu Hoskonen keräsivät vuonna 2015 ääniä seuraavaksi eniten.

Kataisen siirryttyä Euroopan parlamenttiin varasijalta eduskuntaan nousi Eero Reijonen, joka toimi ennen putoamistaan kansanedustajana kolme kautta.

Hän tavoittelee myös jatkopaikkaa. Istuvat edustajat lähtevät kaikki kisaan hyvistä asemista.

Heidän lisäkseen keskustan kavalkadissa on muitakin tunnettuja ehdokkaita, kuten puoluevaltuuston puheenjohtaja Antti Kivelä sekä vaalipirin molempien keskustapiirien puheenjohtajat Sallamaarit Markkanen ja Hanna Huttunen.

He kaikki saivat mukavasti kannatusta jo edellisissä vaaleissa. Eduskuntaan pyrkii myös Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Auli Piiparinen.

Aivan uusissa tulokkaissa saattaa niin ikään olla yllättäjiä.

Maakuntalehdet Karjalainen ja Savon Sanomat teettivät joulun alla gallupkyselyn, jonka perusteella keskustan kannatus Savo-Karjalassa olisi tipahtanut edellisten vaalien tilanteesta viitisen prosenttiyksikköä.

Keskusta säilyttäisi ykkösasemansa, mutta SDP kirisi kahdeksan prosentin vaalivoittoon ja saisi neljä paikkaa entisten kahden sijaan. Ehdolla ovat istuva Merja Mäkisalo-Ropponen sekä viimeksi pudonnut Tuula Väätäinen.

Pitkäaikainen edustaja Riitta Myller sen sijaan luopuu, joten irtoääniä on demareillakin jaossa.

Kokoomus säilyttänee kaksi paikkaansa. Istuvat Sari Raassina ja Markku Eestilä ovat molemmat ehdolla.

Eräänlaisena uhkatekijänä keskustan kannalta voi pitää iisalmelaista kokoomuksen maanviljelijäehdokasta Antti Sarvelaa, jolle saattaa karata osa Kääriäisen äänistä.

Puolueen asemia samassa kunnassa on kuitenkin puolustamassa kansainvälisissäkin tehtävissä meritoitunut maatalousalan ammattilainen Kati Partanen.

Perussuomalaisten kannatus notkahtaisi gallupin perusteella kunnolla edelliskertaan verrattuna. Piiristä valittiin viimeksi kolme perussuomalaista kansanedustajaa, nyt luvassa olisi yksi.

Lisäksi kaikki tuolloin valitut perusedustajat ovat siirtyneet sinisten leiriin. Tunnettuja nimiä ei perussuomalaisten listalla ole, mikä osaltaan vaikuttanee lopputulokseen, vaikka protestiääniä jälleen heruisikin.

Toisaalta puolueen valtakunnallinen kannatusnousu saattaa näkyä myös Savo-Karjalassa.

Sinisten tilanne vaikuttaa toivottomalta, kuten koko maassa, kahden prosentin kannatuksineen.

Vihreiden ainoa savokarjalainen kansanedustaja Krista Mikkonen pitänee paikkansa.

Lisäedustaja puolueen tuntemattomista nimistä koostuvalta listalta on kuitenkin kiven alla.