Analyysi: Kokoomuskisassa ratkaisun makua

Vaihtaako Maamme-laulu Finlandiaan? Korvatako puheenjohtaja Alexander Stubb haastaja Petteri Orpolla?

Siinäpä pari kysymystä, joita kokoomuksen puoluekokousedustajat joutuvat pohtimaan viikonloppuna Lappeenrannassa pidettävässä puoluekokouksessa. Maamme-laulun ennuste on parempi.

Lännen Median kokoomusjärjestöjen johtohenkilöille tekemässä viime tingan kyselyssä Orpo sai 50 prosentin kannatuksen 272 kyselyyn osallistuneelta äänivaltaiselta kokousedustajalta.

Stubbia tuki 31 prosenttia ja kisan kolmatta ehdokasta Elina Lepomäkeä 11 prosenttia.

Toisella kierroksella Stubb–Orpo-asetelman prosentit jakautuvat äänivaltaisten puoluekokousedustajien keskuudessa 41–59 Orpon hyväksi.

MTV:n kokoomuksen piirihallituksen jäsenille teettämässä kyselyssä suunta oli sama. Orpo sai 59 prosentin ja Alexander Stubb 33 prosentin kannatuksen. Elina Lepomäelle jäi viisi prosenttia.

Vaikka kokoomuksella on noin 800 puoluekokousedustajaa, ja kyselyt eivät kerro kaikkea, niin paljon kuitenkin. Orpo lyönee Stubbin selvästi, mahdollisesti joskaan ei välttämättä vielä ensimmäisellä kierroksella.

Stubb onnistui kaksi vuotta sitten Lahden puoluekokouksessa lietsomaan hurmoshengen, joka vei hänet yllätysvoittoon. Nykyisessä asetelmassa ja ilmapiirissä vastaavaan yltäminen on jokseenkin mahdotonta.

Esiintymistaitoiselta Stubbilta voi silti odottaa nytkin puoluekokouksessa kunnon showta. Kestävyysurheilija ei luovuttajan leimaa varmasti halua hävitessäänkään.

Moni Stubbin takanakin oleva puoluekokousedustaja joutunee kuitenkin miettimään, ovatko tämän edellytykset jatkaa tehtävässään jo käytännössä menneet.

Miten johtaa puoluetta, jos eduskuntaryhmän luottamus ja tuki on horjunut tai pitkälti mennyt?

Tai kun puolueen keskeiset satraapit Jan Vapaavuoresta Ilkka Kanervaan, Ben Zyskowicziin ja Paula Risikkoon ovat ryhmittyneet kilpailijan taakse. Itsestään tasavallan presidentistäkin on huhuttu.

Ei mitenkään, saattaisi joku kyynikko päätellä.

Toinen asia on, onko Stubbin vetäydyttävä rivikansanedustajaksi tehdäkseen tilaa Orpolle ja hänen lähipiirilleen? Ei välttämättä.

Yleensä uusien puheenjohtajien odotetaan tekevän niin sanotun isänmurhan omaa asemaansa pönkittääkseen. Muun muassa edellinen kokoomusjohtaja Jyrki Katainen otti etäisyyttä edeltäjäänsä Sauli Niinistöön.

Varoittavana esimerkkinä toimi Kataisen edeltäjä Ville Itälä, joka ei kuunnellut lähipiirinsä neuvoja, vaan jätti poliitikkona monta numeroa isommaksi ehtineen Niinistön entiselle paikalleen valtiovarainministeriksi. Seuraukset olivat Itälän uralle kohtalokkaat.

Orpo ei entisen esimiehensä virhettä aio toistaa, mutta ei hänen myöskään tarvitse riisua edeltäjäänsä täysin aseista. Puoluetoimiston avaimien ja valtiovarainministerin salkun luovuttaminen riittää.

Perinteisen puoluevehkeilyn ulkopuolelta huipulle nousseesta Stubbista ei ole virtahevoksi olohuoneessa ja samanlaiseksi varjoksi kuin Niinistöstä Itälälle – tai entisestä demarijohtajasta Jutta Urpilaisesta kuppikuntineen Antti Rinteelle.

Kokoomukselta olisi myös melkoista tuhlausta, jos yhä valovoimainen, kansainvälisestikin tunnettu ja valtavia henkilökohtaisia äänisaalita kerännyt poliitikko heitettäisiin susille noin vain.

Mitä sitten tehdä vähän käytetyllä kokoomusjohtajalla? Yksi mahdollisuus voisi olla Lenita Toivakan tällä hetkellä kantama ulkomaankauppa- ja kehitysministerin salkku, joka sopisi tehtävää Kataisen hallituksessa hoitaneen Stubbin käteen oivallisesti.

Kun Orpo halunnee koota hallitukseen oman joukkueensa, voivat kokoomuksen kahden Stubbin valitseman naisministerin salkut olla vaarassa.

Sanni Grahn-Laasonen on palamassa poliitikkona karrelle koulutusleikkauksia opetusministerinä puolustaessaan ja Toivakka ehti jo kertaalleen kompuroida pahasti eduskunnan edessä.

Paikkaa saattaa kytätä ainakin Orpon kampanjatueksi ensimmäisten joukossa kiiruhtanut eduskunnan toinen varapuhemies Paula Risikko.