Älä koskaan tee näin sisältä löytyvien papanoiden kanssa – hiiret ja myyrät vaivaavat jälleen haja-asutusalueiden taloja

Jyrsijät

Syksyn viilentyessä hiiret alkavat hakeutua ihmisten nurkkiin etenkin haja-asutusalueilla. Jyrsijät saattavat jyrsiä sisätiloissa ikäviäkin vahinkoja.

Hiirissä on tapahtunut myös muutoksia viime vuosikymmeninä.

Aiemmin yleistä kotihiirtä ei juuri tapaa enää, Luonnonvarakeskuksen (Luke) metsäeläintieteen emeritusprofessori Heikki Henttonen kertoo Suomenmaalle. Sitä on Suomessa lähinnä Karjalan sikatiloilla.

Metsähiiri sen sijaan on yleistynyt ja leviää pikkuhiljaa pohjoisemmaksi. Metsähiiri on melko suuri hiiri, ja vienyt kotihiireltä elintilaa.

– Kun metsähiiri tuli, kotihiiri hävisi. Metsähiiri on aika aggressiivinen ainakin muita pikkunisäkkäitä kohtaan, professori kertoo.

Nyt metsähiiren pohjoisraja on noin Vaasa–Nurmes -akselilla, rannikolla sitä tosin on Vaasasta pohjoiseen.

Hiiriä ja myyriä tulee taloihin hyvinkin pienistä raoista. 5–7 millin verkko on paras tapa pysäyttää jyrsijöiden liikkuminen raoista, kunhan vain löytää talon ulkopuolelta kaikki tilkittävät paikat. Molemmat sisälle tulevat lajit, metsähiiri ja -myyrä, ovat hyviä kiipeilijöitä, joten katonrajastakin niitä voi tulla taloon.

Metsähiiri ei levitä tauteja, mutta metsämyyrä levittää myyräkuumetta. Myyrä on lajeista pienempi ja vaatii mainitun 5–7 millin silmäkoon, jotta verkko pitää sen ulkona.

Myyräkuume leviää metsämyyrän ulosteista ja virtsasta ilmateitse. Jos syksyllä puuliiterissä hakkaa halkoja sisällä, syntyvässä pöllyssä leviää herkästi myös myyräkuumetta aiheuttavaa Puumala-virusta. Liiterit ovat myyrälle mieluisia paikkoja syksyllä.

Myyrän papanat ovat professori Henttosen mukaan riski etenkin mökeillä. Mökit on rakennettu usein niin, että pieni jyrsijä pääsee vesikaton rajasta sisään.

– Jos mökille menee, ja siellä on papanoita, ei niitä kannata imuroida tai muuten pölyttää ilmaan. Kannattaa putsata jätösten paikat märällä rätillä ja vaikka desinfiointiaineella.

Rautalankaverkot auttavat mökilläkin paljon siinä, että eläimet eivät ensinkään tule sisään, Henttonen muistuttaa.

Professori toteaa jyrsijöiden aiheuttavan erilaisia vaaroja. Siksi niiden torjuntaan kannattaa kiinnittää huomiota aivan tosissaan. Loukutus on suotavaa, vaikka sitä jotkut pitävätkin brutaalina.

Sisällä jyrsijät voivat paitsi syödä ihmisten ruokia myös aiheuttaa palovaaran.

– Monissa sähköjohdoissa on joitain aineita, joista jyrsijät tykkäävät, ja se on riski. Vaikea on tietysti sisällä estää, etteivät jyrsijät näitä pureksisi. Hiiret kulkevat helposti lattialla samoissa paikoissa kuin johdot. Varastotiloissa on sama juttu, Henttonen kertoo.

Talven tullessa lintulaudat saattavat houkutella hiiriä ja myyriä talojen lähelle, sillä lintulautojen ruoka kiinnostaa myös jyrsijöitä, professori muistuttaa myös.

Vielä ei ole varmuutta, millainen jyrsijävuosi on kyseessä, mutta Henttosen alustavat havainnot kertovat ainakin eteläisen Keski-Suomen tilanteen olevan tavanomainen.

Metsämyyrän kantojen on tapana vaihdella enemmän kuin metsähiiren. Hiiren dynamiikka taas liittyy paljolti vuodenaikoihin. Talvikuolleisuus on suurta, keväällä hiiriä on vähän, kesällä ne lisääntyvät ja syksyllä niitä on enemmän. Myyrien suhteen vaihtelu nähdään vuosien välillä, ei niinkään vuodenaikoja vertaamalla.

2008 oli ennätyksellinen metsämyyrävuosi. Silloin myös myyräkuumetta tavattiin paljon.

– Tein laskennan ja arvioin, paljonko virusta kantavia metsämyyriä oli. Arvion mukaan noin 30–40 prosentilla myyristä oli Puumala-virusta, ja laskin tuloksen 30 prosentin mukaan. Tämä tarkoitti tuona huippuvuonna noin 80 miljoonaa virusta kantavaa metsämyyrää, Henttonen kertoo.

Myyrän merkitys luonnossa on suuri. Metsämyyrä ja metsäpäästäinen ovat Suomen runsaslukuisimmat nisäkkäät.

Pedot syövät myyriä ja ne itse syövät kasvillisuutta. Mustikankukat ovat niiden karamellia.

– Yritin arvioida joskus, että jos on hyvä myyrävuosi, paljonko se vaikuttaa mustikkasatoon. Myyrä syö kukkia kesällä, ja miten sitten tulee marjoja myöhemmin. Selkeää tulosta ei tullut, paljonko tämä vaikuttaa, mutta kyllä vaikutusta on jonkin verran.

Henttoselta kysytään usein, voiko marjoja tai sieniä poimia, jos niiden päällä on papanoita.

– Teoriassa kaikki on mahdollista, mutta olen aina sanonut, että on paljon suurempi riski ajaa autolla sinne metsään kuin kerätä luonnon antimia.

– Ei tietenkään haittaa, jos jättää pari marjaa tai sientä poimimatta.

Miten metsämyyrän ja -hiiren erottaa toisistaan?

– Metsähiirillä on isot korvat ja silmät sekä pitkä häntä. Nenä on kaartava jylhä ”aatelisnenä”. Vanhemmalla eläimellä on valkoinen vatsa ja valkoiset takajalat, Henttonen kertoo.

Metsähiirtä epäillään usein rotan poikaseksi, sillä se on aika isokokoinen jyrsijä, hän toteaa.

– Metsämyyrä on pienempi, hännän pituus nelisen senttiä, puolet metsähiiren hännästä. Turkki on punertava.