"Aivojen rakenne muuttuu teidän myönteisen mielipiteenne takia" – huumemullistus keskustanuorten historiallisessa äänestyksessä
Eräs keskustanuorten liittokokouksen suurimmista puheenaiheista oli kannabiksen laillistaminen. Keskustelussa lensi sanan säilä, ja puheenvuoroja käytettiin poikkeuksellisen paljon.
Keskustanuoret hyäksyi keväällä valtuuskunnassaan kannan, jonka mukaan liitto kannattaa kannabiksen dekriminalisointia. Kannabiksen dekriminalisointi tarkoittaa, että kannabiksen käytöstä ei rangaista, mutta se ei suoraan ole laillista tai laillisen sääntelyn piirissä.
Nyt Riihimäen liittokokouksessa oli pohjaesityksenä kanta, jonka mukaan keskustanuoret kannattaisi kannabiksen laillistamista, eli saamista sääntelyn piiriin.
Kentällä oli selvästi kytenyt kannabisvastainen kanta, ja debatin jälkeen nuorisojärjestö päätyi äänestämään. Äänestys oli historiallisesti suljettu lippuäänestys. Yleensä asiakysymyksistä äänestetään jaa- ja ei-lappuja nostamalla.
Vanhempi toimija tiesi kertoa Suomenmaalle, ettei tällaista äänestysmenettelyä ole aiemmin toteutettu. Suljettu äänestys perusteltiin asian arkaluontoisuudella ja jotta painostava tunne voitaisiin välttää. Yleensä suljettua lippuäänestystä käytetään vain henkilövaaleissa.
Muutosesityksen laatija Inna Kallioinen korosti puheenvuorossaan, että huumausainepolitiikan tavoite tulee olla käytön ja haittojen vähentäminen. Siksi kannabiksen pitää pysyä kiellettynä.
– Jos se laillistettaisiin, kynnys kokeilla laskisi. Samalla haitat heti kasvaisivat. Laillistaminen ei ole oikea keino haittojen hoitoon, vaan tekisi siitä erittäin vaikeaa.
Otto Suhosen mukaan on tärkeää muistaa ero laillistamisen ja dekriminalisoinnin välillä.
– Ei ole syytä siirtää kannabista lailliseksi ja sääntelyn alaiseksi. Asiantuntijatkin ovat erimielisiä, kun THL kannattaa dekriminalisointia, poliisihallitus ei edes sitä. Kysymys on siis vaikea, Suhonen muistutti aikalisän tarpeesta.
Nina Pauloahon mukaan kannabiksen haitat ovat todella merkittävät, joten se pitää siksi pitää kiellettynä.
– Miksi haluttaisiin laillistaa tai tuoda sääntelyyn huumausaine, joka aiheuttaa pysyviä muutoksia aivoissa, ja muun muassa hermosoluihin, jotka vaikuttavat kognitiivisiin kykyihin? Haluatteko ottaa vastuun, että on yksi ikäluokka, jolla aivojen rakenne muuttuu teidän myönteisen mielipiteenne takia?
Pohjaesityksen puolustajat korostivat, että kyse ei ole huumemyönteisyydestä. Heidän mukaansa on realismia huomata, mikä on käytännössä toimivin ja tehokkain tapa hoitaa ongelmaa.
– Suomessa ollaan nuorten huumekuolemissa Euroopan korkeimmalla tasolla. Jotain on pielessä. Vahvalla ja konservoivalla sääntelyllä saadaan vahvempi ase. Sääntelyllä vaikutetaan hinnoitteluun, tuoteturvallisuuteen, ja jos Suomessa jotain osataan, niin päihteiden sääntely. Kannetaan vastuu, liiton varapuheenjohtaja Jere Tapio perusteli.
Puheenjohtaja Aleksi Sandroos korosti myös turhien kustannusten välttämistä samoin kuin sääntelyn hyötyjä.
– Laillistamisen kautta vain voi aidosti säännellä myös huumaavan ainesosan pitoisuutta. Se voi olla myös nolla. Se ratkaisee ongelman. Kaikki päihteet ovat haitallisia, mutta kieltolait eivät tunnetusti toimi.
– Jo nyt miljoona suomalaista on kokeillut laittomia päihteitä. Siitä tulee moraalikatoa, kun nuori kokee itsensä rikolliseksi, ja kierre pahenee. Kannabis on turvallisempaa kuin hevosella ratsastaminen. Alkoholi jos jokin on se ”porttiaine”, Joonatan Laine puhui.
Läpi meni laillistamisen vastainen kanta. Suljetun lippuäänestyksen tulos oli pohjan puolesta 40, muutoksen puolesta 51 ja yksi tyhjä ääni. Tämä ei poista kuitenkaan valtuuskunnan päättämää kantaa hyväksyä dekriminalisointi eli rangaistavuuden poisto. On tosin tulkittavissa, että nyt hyväksytty kirjaus tiukentaa liiton kantaa.
Useita muitakin keskustelua herättäneitä päätösasioita kokoussunnuntaina oli.
Turkistarhauksen lakkauttamista vaativat aloitteet voittivat keskustelun jälkeen. Noin kaksi kolmasosaa äänesti sen puolesta kolmasosan vastustaessa, että turkisala ajetaan hallitusti alas.
Keskustelua herätti myös aloite Kainuun yliopistosta. Perusteena oli koulutuksen saavutettavuus ja elinvoiman edistäminen ympäri Suomen. Aloite kuitenkin kaatui.
Useammalla tuolilla istuminen piti porukan pohtivaisena sekin. Se, että poliitikko voi olla yhtä aikaa kunnan- ja aluevaltuutettu, kansanedustaja ja ministeri, aiheuttaa keskustelua aina vaalien aikaan, ja nyt keskustanuorissa oli halua lyödä kantaa kiinni asian suhteen.
– Ihmisen aika on rajallista. Kaikki valta ei voi keskittyä yhdelle ihmiselle, koska siinä on myös monta eturistiriitaa, Susanna Turunen Pohjois-Karjalasta huomautti.
– Demokratia kaipaa puolustajia näinä aikoina. Se, että me lähdemme ohjailemaan ihmisiä, on mielestäni käsittämätöntä. Valta on äänestäjällä, ja äänestäjä päättää, kuka missäkin toimii, Kalle Pyky Pohjois-Pohjanmaalta puolusti nykyjärjestelmää.
Lopputulos on, että keskustanuoret toivoo rajausta sille, kuinka paljon luottamustehtäviä yhdellä ihmisellä voi olla.
Pohjois-Pohjanmaan piiri toivoi aloitteessaan Hanhikiven ydinvoimalle uutta toimittajaa venäläisen Rosatomin jouduttua pakotepolitiikan takia pois. Vastustajat korostivat esimerkiksi sitä, että on järkevämpää panostaa pienydinvoimaan, puolustajat sitä, että sähköntuotannon tarpeeseen tulee vastata varmalla peruskapasiteetilla.
Usean puheenvuoron ja äänestyksen jälkeen Hanhikiven jatko sai hyväksynnän.
Keskustanuoret hyväksyi liittokokouksessa muiden muassa myös eduskuntavaaliteesinsä, ensi vuoden tavoiteohjelmansa, kansainvälisen toiminnan strategian sekä kokouksen kannanotot. Liittohallitukseen valittiin uusia jäseniä erovuoroisten tilalle.
